Ivalo Tenon Suomen puoleisella rannalla vieraili viime kesänä ennätysmäärä virkistyskalastajia, noin tuhat enemmän kuin edellisenä kesänä eli yhteensä 10 560 lohestajaa.
"Vilkkaimman vuorokauden aikana joella ja sen rannoilla kulki lähes yhtä monta kalastajaa kuin koko Utsjoen kunnassa on asukkaita", huomauttaa viime kauden lohitilastot koonnut Maija Länsman Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tenon tutkimusasemalta.
Norjan puolella matkailukalastus oli edelleen vähäisempää ja turistien vuorokausilupia lunastettiin siellä vain 8 310. Lohen matkailukalastus on Norjassa lähes kokonaan rantakalastusta, Suomessa yli puolet kalastusmatkailijoista on lohensoutajia.
Ennakointi tärkeää
"Kalastusta pitäisi vähentää silloin kun osaamme ennakoida, että jokeen on nousemassa vähemmän kalaa", painottaa RKTL:n lohitutkija Eero Niemelä. Esimerkiksi tänä kesänä Tenolla voidaan helposti ajautua ylikalastukseen, jos Tenon alhainen vedenkorkeus mahdollistaa edellisvuosien kaltaisen tehokkaan pyynnin.
"Vain hyvä poikastuotanto takaa hyvät saaliit. Se on myös paras puskuri karkulaisten aiheuttamia uhkia vastaan", Niemelä tähdentää.
Lohen vapakalastus on kuitenkin lisääntynyt vuosi vuodelta Tenolla eikä jokeen jäävien emokalojen määrää pystytä suoranaisesti säätelemään vaikka kalastusaikoja ja -tapoja rajoitetaankin. Tenolle myytiin Suomessa vuonna 1972 vain 5 000 kalastusvuorokautta mutta viime vuonna jo 37 500 vuorokautta.
"Virkistyskalastuslupia myydään niin paljon kuin niitä ostetaan, mitään kattoa ei ole Norjassa eikä Suomessa."
7-8 vuoden vaihtelu
Tenon lohikanta ja saalismäärät vaihtelevat 7-8 vuoden jaksoissa. Vuodet 1999-2001 olivat erittäin hyviä lohivuosia. Niiden perusta luotiin kuitenkin jo vuosina 1992 ja 1993, kun jokeen jäi tavallista enemmän kutukaloja. Lisäksi elokuun 1992 tulvat vähensivät kutukaloihin kohdistunutta kalastuspainetta, ja niiden määrä lisääntyi.
Vuosien 1992 ja 1993 kuduista syntyneet poikaset laskeutuivat mereen pääasiassa vuosina 1998 ja 1999, jolloin meren lämpöolosuhteet ja hyvä ravintotilanne takasivat niiden menestymisen.
Viime vuonna tittien eli ensimmäisen merivuoden lohien määrä romahti Tenossa, Näätämöjoessa ja Kuolajoessa vaikka meriolosuhteet olivat olleet jatkuvasti hyvät. Tittikato selittyy emokalojen määrän vähentymisellä ja siitä johtuneella poikasmäärän laskulla.
Tenosta saatiin vuonna 2000 noin 60 000 lohta, mutta viime kesänä saalis oli vain 30 000 lohta. Niemelän mukaan tittikannat pysyvät vähäisinä vielä 2003 ja 2004. Suurten eli 4. ja 5. merivuoden kalojen lukumäärä kuitenkin nousee tänä ja ensi vuonna selvästi.
