Kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) teki poliittisesti rohkean ja yllättävän päätöksen nimittäessään viime viikolla hallitusneuvos Riitta Kaivosojan, 47, opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtajaksi Kalevi Kivistön jälkeen.
Kaivosoja on esiintynyt paljon vähemmän julkisuudessa kuin esimerkiksi samaa virkaa 12 muun ehdokkaan joukossa hakeneet Laura Kolbe, Paula Tuomikoski ja Rauno Anttila, mutta hän on myös passiivinen kokoomuksen jäsen.
Uuden ylijohtajan omien sanojen mukaan "hyvin lievä kokoomustausta" on tosin rajoittunut vain Hämeenlinnan ympäristölautakunnan jäsenyyteen 1990-luvun alussa.
Kaivosoja yllättyi itsekin valinnasta ja sen nopeudesta. Hän arvelee, että päätöksenteossa painoi eniten hänen laaja-alainen kokemuksensa kulttuurihallinnon alalta.
Varsinkin kehitys- ja palveluyksikön päällikkönä toimiessaan Kaivosoja on joutunut perehtymään kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston kaikkiin toimialoihin ja taloudenpitoon.
Uusi ylijohtaja aloittaa työnsä joulukuun alussa. Koulutus- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajana jatkaa edelleen Arvo Jäppinen.
Pianoa soittanut
vapaa-ajan liikkuja
Juristin ja luokanopettajan koulutukset 1980-luvulla itselleen hankkineen Riitta Kaivosojan ura opetusministeriössä alkoi 1990-luvun alussa.
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston kehittämis- ja palveluyksikköä hän on johtanut vuodesta 1997, jolloin koko osastokin muodostettiin. Siihen asti ministeriössä samat työt oli jaettu kulttuuriosaston sekä liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston kesken.
Kosketuspinnat kulttuuriin ja liikuntaan kertovat, miksi jyväskyläläistyttö aikoinaan haki ja pääsi nimenomaan opettajankoulutuslaitokseen.
"Soitin nuoruudessani pianoa Jyväskylän konservatoriossa. Harrastin kouluaikana vähän lausuntaa ja osallistuin jopa pieniin koululaisten kilpailuihin. Kuvaamataito, piirustus ja äidinkieli olivat myös läheisiä. Kuuluin Jyväskylän uimaseuraan, mutta enemmän olen aina ollut vapaa-ajan liikkuja. Aikuisena konsertit, teatteriesitykset ja taidenäyttelyt ovat tulleet mukaan kuvioihin. Viimeksi kävin Turku Filharmonian konsertissa", hän kertoo.
Vaikka Riitta Kaivosoja asuu Hämeenlinnassa ja työskentelee Helsingissä, muunkin Suomen asiat ovat hänelle läheisiä. Ei-pääkaupunkilaisen taustansa hän kokee suorastaan avuksi uudessa virassaan.
"Vedän opetusministeriön lääninhallitusryhmää ja olen myös työskennellyt pitkään lääninhallitusten yhteistyöryhmässä ministeriön edustajana. Sain muun muassa toimia Oulun lääninhallituksessa kokeilujohtokunnan jäsenenä 1990-luvun loppupuolella. Se oli antoisaa aikaa."
Rovaniemeä Kaivosoja muistelee erittäin mieluisana opiskelupaikkana: "Oikeustieteellinen tiedekunta olisi silloin uusi ja oli helppo huomata, miten oikeaan osunut teko sen perustaminen oli jo pelkästään oikeustieteen opiskelijoiden maantieteellistä jakaumaa ajatellen."
Yhteiskunta tarvitsee luovuutta ja keksimistä
Vasta vajaan viikon verran nimitystä sulateltuaan ja edeltäjänsä ollessa vielä virassa Riitta Kaivosoja ei ole valmis tekemään suuria linjanmäärityksiä.
Ylijohtaja toimii kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston edustajana kulttuuriministerin suuntaan, mutta Kaivosoja pitää yleisemminkin tärkeänä osastonsa toimialojen näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisäämistä.
"Kulttuuri, taide, liikunta ja nuorisotyö pitää saada paremmin integroiduksi yhteiskunnalliseen valmisteluun ja päätöksentekoon, koska ne liittyvät niin läheisesti tulevaisuuteen, luovuuteen, ihmisten hyvinvointiin ja sitä kautta koko kansakunnan menestykseen", hän hahmottelee.
"Talouden kasvun edellytyksenä on nimenomaan luovuuden ja kekseliäisyyden yhdistäminen tiukkaan tekniseen osaamiseen. Näiden alojen yhteistyöstä ja yhdistymisestä syntyy tulevaisuuden lisäarvo. Myös rahoituksen ja lainsäädännön pitää olla ajanmukaisessa kunnossa. Ne ovat tärkeimmät perusvälineet, joilla ministeriö voi asioita ohjailla."
Kaivosoja painottaa päätösten valmistelussa puolueettomuutta ja asiantuntemusta.
"Hallitusohjelma ja hallituksen strategia-asiakirja ovat työssämme merkittävässä asemassa. Ylijohtaja huolehtii, että asetetut tavoitteet toteutuvat hänen omalla toimialallaan."
"Virkamiehet eivät ministeriössä toimi poliittisessa roolissa. Meillä on ollut kunnia-asiana palvella kaikkia ministereitä puolueeseen katsomatta ja antaa paras asiantuntemuksemme heidän käyttöönsä. Asiathan ratkaistaan aina esittelyn pohjalta, eli virkamiehet tekevät esityksen ja ministeri päättää."