Väestön hyvinvointierot ovat edelleen kasvaneet. Jo yli puoli miljoonaa suomalaista elää EU:n köyhyysriskirajan alapuolella, ja nykyisillä politiikan linjauksilla köyhyys jatkaa kasvuaan, arvioidaan Stakesin julkaisussa Suomalaisten hyvinvointi 2006.
Kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista voi entistä paremmin, tulee kohtuullisesti toimeen, elää terveenä ja ilman merkittäviä hyvinvoinnin vajeita. Hyvinvointikilvassa ovat pärjänneet koulutetut perheet, joissa molemmat vanhemmat käyvät työssä.
Hyvinvointierot ovat sen sijaan kasvaneet, ja merkittävimpinä eroihin vaikuttavina tekijöinä nousevat esille ikä, työmarkkina-asema ja perhetilanne.
Köyhyysriski on kasvanut monilapsisissa perheissä, yksinhuoltajaperheissä sekä perheissä, joissa on vauva tai taaperoikäisiä lapsia. Kahtiajako näkyy myös lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Kun nuorten yleinen terveyskehitys näyttää positiiviselta, kehitys on ollut heikoimmissa perhe- ja kouluoloissa kasvavilla nuorilla epäsuotuisaa. Havaittu lasten ja nuorten hyvinvointierojen eriytyminen kehittyy pitkälti aikuisväestön ehdoilla.
Hyvinvointierot ovat erityisen selviä työssäkäyvien ja työttömien välillä. Työssäkäyvien hyvinvointia ovat kasvattaneet ansiotason nousu ja veronalennukset. Sen sijaan vähimmäisturvan varassa sinnittelevien köyhyys on lisääntynyt, koska vähimmäisetuudet eivät ole kasvaneet samaa vauhtia.