Yli puolet Suo­mes­sa käy­te­tys­tä puu­ai­nek­ses­ta menee ener­gian tuo­tan­toon – suurin yk­sit­täi­nen tekijä sel­lu­teol­li­suu­den jä­te­lie­met

Suomessa vuonna 2017 käytetystä puuaineksesta meni energiaan tuotantoon 56 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskuksen ensimmäistä kertaa julkaisemasta metsätilinpito-raportista.

Suurin yksittäinen ryhmä puuaineksesta tehdyistä tuotteista ovat selluteollisuudessa syntyvät jäteliemet. Ne ovat muodostaneet neljänneksen kaikesta Suomessa käytetystä puusta koko 2000-luvun ajan.
Suurin yksittäinen ryhmä puuaineksesta tehdyistä tuotteista ovat selluteollisuudessa syntyvät jäteliemet. Ne ovat muodostaneet neljänneksen kaikesta Suomessa käytetystä puusta koko 2000-luvun ajan.
Kuva: Anssi Jokiranta

Suomessa vuonna 2017 käytetystä puuaineksesta meni energiaan tuotantoon 56 prosenttia, selviää Luonnonvarakeskuksen ensimmäistä kertaa julkaisemasta metsätilinpito-raportista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan puuaineksen käytön kahden pääryhmän, energian ja metsäteollisuustuotteiden tuotannon, suhteelliset osuudet ovat pysyneet lähes vakioina vuodesta 2012 alkaen. Suomessa käytetystä puuaineksesta 43 prosenttia käytettiin metsäteollisuuden tuotteisiin.

− Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen käynnistämään metsätilinpitoon, jonka keskeinen idea on muuntaa perinteiset kuutiometrit ja tonnit yhteiseksi mittayksiköksi, puun kuiva-ainetonniksi. Tämä tekee mahdolliseksi koko metsäsektoria koskevat laskelmat, painottaa Luonnonvarakeskuksen johtava asiantuntija Martti Aarne.

Luonnonvarakeskuksen mukaan suurin yksittäinen puunkäytön erä ovat selluteollisuudessa syntyvät jäteliemet, jotka yksin muodostivat 26 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä puuaineksesta vuonna 2017. Jäteliemien osuus pysynyt neljänneksen suuruisena vuodesta 2000 alkaneella tilastointijaksolla.

Selluteollisuudessa syntyvät jäteliemet muodostuvat sulfaattisellun keitossa puusta liuenneista aineksista ja keittokemikaaleista. Merkittävin sellunkeitosta muodostuva jäteliemi on mustalipeä, jota käytetään polttoaineena erityisesti sellutehtaiden omassa energiantuotannossa.

Metsäteollisuudessa paperin ja kartongin tuotantoon käytettiin noin viidennes Suomessa käytetystä puuaineksesta, sahatavaraan 12 prosenttia, puumassaan yhdeksän prosenttia ja puulevyjen tuotantoon yhteensä kaksi prosenttia.

− Metsäteollisuuden rakennemuutos heijastuu sen tuotteisiin käytetyn puuaineksen määrissä. Suhteellisesti eniten on viime vuosina kasvanut kartonkiin ja puumassoihin sekä sahatavaraan sitoutuneen puuaineksen määrä. Vastaavasti paperin merkitys on vähentynyt, Aarne kertoo.