Viileä halli, mullan tuoksu ja kattoon asti pinottuja perunalaatikoita siisteissä riveissä. Jokaisen laatikon kyljestä löytyy lappu, josta käy ilmi viljelijän nimi, perunan laatuluokka ja nostopäivä.
Ollaan Suomen Siemenperunakeskuksen varastolla Tyrnävällä. Suomen perunanviljelyn ytimessä. Pitäjässä, joka tuottaa yli puolet Suomessa viljellystä siemenperunasta.
Hitaasta keväästä huolimatta perunan kasvukausi on ollut Tyrnävällä hyvä. Siemenperunakeskuksen kehityskoordinaattori Anu Kankaala kertoo, että suurin osa perunasta on nostettu ja varastot tulevat tänä syksynä täyteen. Tämä tarkoittaa sitä, että Keskikylällä sijaitsevissa halleissa varastoidaan talven yli noin kymmenen miljoonaa kiloa Tyrnävällä kasvatettua perunaa.
– Huippupäivänä tuli 62 kuormaa. Se on koko historian ennätys. Keskimäärin tulee noin 30 kuormaa päivässä, kertoo Kankaala.
Yksi kuorma tarkoittaa käytännössä sitä, että paikalliselta viljelijältä tuodaan traktorin lavetilla 16 tai 18 laatikollista perunoita varaston pihaan. Yhdessä laatikossa on noin 600 kiloa perunaa. Kuorman vastaanoton jälkeen Siemenperunakeskuksen työntekijät kuljettavat perunalaatikot trukeilla varastoon. Syksyn aikana trukkeihin on kertynyt satoja ajokilometrejä.
Kankaala on ollut tämän syksyn mukana perunoiden vastaanotossa.
– Katsoin laadun ja perunamäärän. Perunat varastoidaan eri halleihin lajikkeen ja luokan mukaan.
Sesonkikaudella vastaanotto on auki kaksitoista tuntia päivässä. Tarvittaessa perunoita otetaan vastaan myös viikonloppuna.
– Sadepäivinä olemme kiinni. Tänä syksynä niitä oli kuitenkin vähän, Kankaala sanoo.
High Grade -alue tuottaa puhdasta perunaa
Suomen siemenperunakeskus tuottaa vuodessa noin 12 miljoonaa kiloa perunaa. Tyrnävällä tuotetusta 10 miljoonasta kilosta noin 8,3 miljoonaa kiloa on siemenperunaa. Loput menevät ruokaperunaksi ja teollisuuden käyttöön. Perunoita myydään Suomen lisäksi myös muihin Euroopan maihin.
Siemenperunakeskus on kuitenkin vain yksi kunnan alueella toimivasta kolmesta suuresta siemenperunan tuottajasta.
Tyrnävä kuuluu High Grade -alueeseen, joita on EU:n alueella viisi. High Grade -alue tarkoittaa puhtaan siemenperunan tuotantoaluetta. Tyrnävän lisäksi alue ulottuu Liminkaan.
– Täällä ei ole vaarallisiksi luokiteltuja kasvin tuhoajia kuten perunasyöpää ja rengasmätää. Muutenkin tauteja on vähän. Olemme Euroopan High Grade -alueista se puhtain, kertoo Kankaala.
Suomessa High Grade -alueen tuotantoa valvoo Evira. Jokainen Keskikylän varastolle tuleva kuorma kirjataan ylös. Hallien katossa, perunalaatikoiden yläpuolella on numerot, jotka kertovat varastojen osastot.
– Niiden perusteella tehdään kartta, johon merkitään, missä mitäkin perunaa on, kertoo varastonhoitaja Alpo Ojala.
Kartan perusteella oikean perunaerän löytävät sekä Eviran tarkastajat että perunoiden lajittelijat.
Tyrnävän salaisuus vahvana maaseutupitäjänä kätkeytyy maaperään. Laajat lakeudet ovat vanhaa merenpohjaa, minkä vuoksi alueella on hiekkaisia ja lämpimiä maalajeja.
– Lisäksi meri lämmittää. Kasvuolosuhteet ovat suurin piirtein samat kuin Tampereen korkeudella, Kankaala kertoo.
Ruokaperunaa kasvatellaan kuusi vuotta
Perunan matka ruokapöytään on vuosia kestävä prosessi. Kankaala kertoo, että perunaa kasvatellaan yleensä kuusi vuotta ennen kuin se lähtee ruokaperunan tuotantoon tai teollisuuden käyttöön.
– Tuotanto alkaa laboratoriossa lisätystä mikrotaimesta, joista kasvatetaan kasvihuoneessa tai aeroponisessa ympäristössä minimukuloita.
Aeroponinen kasvatus tarkoittaa sitä, että mukulat kehittyvät ilmassa roikkuvissa juurissa suljetussa kammiossa.
– Ensimmäisenä kesänä mukulat laitetaan Siemenperunakeskuksen omalle pellolle lisäykseen, ja toisena vuonna ne lähtevät sopimusviljelijöille. Sitten menee vielä muutama vuosi, ennen kuin ne lähtevät meiltä ulos, Kankaala kertoo.
Vuosia kestävällä kasvatusprosessilla halutaan turvata se, että siemenperunassa on riittävästi volyymia ja se tuottaa mahdollisimman paljon ruokaperunaa. Myös laatu halutaan pitää hyvänä.
Siemenperunakeskuksella on noin 25 lajiketta tuotannossa. Niistä eniten viljellään suurkeittiöiden suosimaa Melodya. Myös suomalaisille tutut Jussi, Rosamunda, Siikli ja Puikula ovat mukana tuotannossa. Uusia lajikkeita ovat Jazzy ja Rock.
Uusia lajikkeita kokeillaan koko ajan. Suurin osa niistä tulee mikrotaimina Hollannista. Suomessa perunan jalostusta ei enää tehdä, ja Borealin jalostama Jussi on viimeisin suomalainen lajike. Osa niistä otetaan Suomessa tuotantoon, ja osa jää kokeiluksi.
Katso kuvia Siemenperunakeskuksen varastoilta Tyrnävältä.
Tyrnävältä yli 37 miljoonaa kiloa perunaa
Tyrnävällä on noin 11 500 hehtaaria peltoa. Siitä noin 1 230 hehtaaria on perunanviljelyssä.
Perunan viljelyyn käytetty peltopinta-ala vaihtelee hieman vuosittain.
Hieman yli puolet Tyrnävän perunapelloista eli 650 hehtaaria on siemenperunan viljelyssä.
Noin 57 prosenttia koko Suomen siemenperunan peltoalasta on Tyrnävällä.
Ruokaperunaa kunnan alueella viljellään 520 hehtaarin ja ruokateollisuusperunaa 60 hehtaarin alueella.
Tyrnävän pelloilta nostetaan vuosittain noin 37,5 miljoonaa kiloa perunaa.
Perunasadosta 19,5 miljoonaa kiloa on siemenperunaa, 15,6 miljoonaa kiloa ruokaperunaa ja 2,4 miljoonaa kiloa ruokateollisuusperunaa.
Lähde: Tyrnävän kunta