Tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista -- 54 prosenttia -- ei tiedä, paljonko pankki maksaa korkoa heidän palkkatililleen. Yllättävä tulos kerrotaan Tapiola Pankin uudessa talouskatsauksessa, joka on ristitty Arjen katsaukseksi. Onpa annettu hyvä nimi uudelle talouskatsaukselle. Tekijät lupaavat kirjoittaa jokapäiväisistä talousasioista tavallisen kuluttajan näkökulmasta. Sekin on hyvä asia, sitä samaahan me taloustoimittajatkin yritämme tehdä.
Tutkimustulos on saatu Tapiola Pankin Taloustutkimuksella teettämästä puhelinhaastattelusta, jossa noin 500 suomalaiselta kysyttiin arjen talouden asioita. Se kuuluisa virhemarginaali on neljä prosenttiyksikköä puoleen tai toiseen, mutta virhemarginaalikin huomioiden toinen puoli suomalaisista ei tiedä, mitä pankki maksaa heidän rahoilleen.
Tottakai Tapiolalla on oma lehmä ojassa. Se mainostaakin maksavansa käyttötilille 1,75 prosenttia korkoa jokaisen päivän saldolle. Kuulen korvissani kilpailijapankkien sanovan, että palkka- tai käyttelytili ei ole tarkoitettu isojen summien säilyttämiseen. Jos rahoille haluaa parempaa tuottoa, pitää ne siirtää varsinaiselle säästö- tai määräaikaistilille. Kilpailijat muistuttavat vielä, että pieni pankki voi ja sen pitääkin maksaa parempia korkoja kuin perinteiset isot pankit, jotta rahaa tulisi sisään.
Vakuutan, että minulla ei ole minkäänlaista asiakassuhdetta Tapiolan kanssa. Asioin vanhassa isossa pankissa, joka maksaa palkkatilini rahoille 0,10 prosentin korkoa kuukauden alimmalle saldolle. En kyllä suoraan sanottuna muista, onko se edes tuon vertaa, ettei vaan korko olisi tasan nolla.
Tuttu pankinjohtaja on jopa lohkaissut, että oikeastaan pankkien pitäisi ottaa pieni korvaus siitä, kun he säilyttävät asiakkaiden rahoja turvallisesti vuoden jokaisena päivänä! Silloin koron etumerkiksi tulisikin miinus.
Euroopan keskuspankki EKP on nostanut korkoa askel askeleelta ja yhtä vikkelästi pankit ovat nostaneet omia prime-korkojaan, joihin useimmat luotot on sidottu. Miksi ne eivät nosta yhtä aktiivisesti myös käyttelytilien korkoja?
Me suomalaiset pidämme isoja summia rahaa tavallisilla pankkitileillä. Nytkin siellä lepää lähes 50 miljardia euroa eli noin tuhat euroa jokaista suomalaista kohden. Joillakin voi olla kymmeniäkin tuhansia euroja tilillä.
Tapiola on muuten laskenut, että jos tuo liki 50 miljardia olisi heidän hoidossaan, suomalaiset saisivat noin 500 miljoonaa enemmän korkotuloja vuodessa. Otetaan taas jakolasku: sehän tietäisi jokaiselle suomalaiselle 100 euroa ylimääräistä vuodessa. Sillä rahalla nelihenkinen perhe kävisi esimerkiksi Kärppä- tai HIFK-matsissa monta kertaa vuodessa! Ehkä kannattaisi ostaa mieluummin pari kausikorttia.
Kilpailua on tulossa myös käyttötilien korkoihin. Tanskalaisomistukseen siirtynyt Sampo Pankki aloittanee ennemmin tai myöhemmin korkokilpailun, jotta se saisi kunnon otteen Suomen pankkimarkkinoista. Rahan hinta eli korko on hyväksi tiedetty kilpailukeino pankkirintamalla. Kesän jälkeen aloittaa osuuskauppojen S-pankki, joka sekin lupailee kunnon korot omistaja-asiakkailleen. Siellähän on 1,6 miljoonaa asiakasomistajaa eli aivan pienestä joukosta ei puhuta.
Vanhat tekijätkin, Nordea ja osuuspankit tullevat mukaan korkokisaan jo kilpailusyistä. Näyttää siltä, että käyttelytilin pitäjä noteerataan pian kaikissa pankeissa, mikä on oikein hyvä asia.
***
Uusi eduskunta aloittaa ensi viikolla. Jokohan aika on kypsä, että ylin valtiovalta tekisi jotain konkreettista suomalaisen omistuksen lisäämiseksi talouselämässä? Vai haluammeko me islantisoitua?