Yli kym­me­nen vuotta saip­pua­kup­lia ja pii­lo­leik­ke­jä – Kem­pe­leen seu­ra­kun­nan ke­sä­ker­ho hel­pot­taa per­hei­tä, joiden van­hem­mat eivät vielä ole lomalla

Kempeleen seurakunnassa tajuttiin jo toistakymmentä vuotta sitten, miten voitaisiin auttaa kesäkuussa töissä olevien alakoululaisten vanhempia: alettiin järjestää kesäkerhoja joka arkipäivä klo 9–15.

Neea Sakaranaho on kirjoittanut olennaisimman asian: on kesä. Saippuakuplia puhaltavat Elviira Mustonen (vas:), Amanda Koivupuro, Jere Keränen, Olli Sakko, Valma Kananen ja Roosa Karhumaa Roosa Karhumaa laskee kymmeneen, sitten muut säntäävät piiloon.
Neea Sakaranaho on kirjoittanut olennaisimman asian: on kesä.
Neea Sakaranaho on kirjoittanut olennaisimman asian: on kesä.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Pensaat heiluvat, kun toistakymmentä alakouluikäistä kiirehtii piilopaikkaan.

Kun se leikki alkaa kyllästyttää, puhalletaan saippuakuplia. Jotkut piirtelevät liiduilla katulaattoihin, pari tyttöä leikkii kahdestaan hiekkalaatikolla.

Onneksi paistaa aurinko ja on lämmin, mutta ei kuitenkaan raastava helle.

Jos sataa ja joudutaan olemaan sisällä, tytöt rakentavat hamahelmistä ja pojat legoista ja kaplapalikoista kaikenlaista.

Lastenohjaajille kesätyötä

Kempeleen seurakunnassa tajuttiin jo toistakymmentä vuotta sitten, miten voitaisiin auttaa kesäkuussa töissä olevien alakoululaisten vanhempia: alettiin järjestää kesäkerhoja joka arkipäivä klo 9–15.

Lähtökohta ei kuitenkaan ollut ihan kokonaan näin jalo.

– Aikaisemmin lastenohjaajat olivat kesällä lomautettuina. Sitten varhaiskasvatuksen lähiesimies Saija Kivelä keksi, että järjestämällä kesäkerhoja ei lomautuksia tarvittaisi. Idea meni läpi, kun lisäkustannukset eivät olleet mahdottomat. Nyt on jo 11. kesä, alusta saakka mukana ollut lastenohjaaja Hilkka Vasala kertoo.

Neea Sakaranaho on kirjoittanut olennaisimman asian: on kesä.
Neea Sakaranaho on kirjoittanut olennaisimman asian: on kesä.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Ensimmäisinä vuosina kerho oli tarkoitettu 1–2-luokkalaisille. Sitten laajennettiin mukaan vielä kaksi ikäluokkaa.

Tänä kesänä osanottajamäärä on vaihdellut päivittäin kolmestakymmenestä lapsesta viiteenkymmeneen.

– Ensimmäisellä viikolla oli vilskettä, kun joka päivä oli mukana 40–50 kerholaista. Keskimäärin lapsia on kolmekymmentä, Vasala sanoo.

Vanhemmilta kovasti kiitoksia

Vanhemmilta on tullut valtavasti hyvää palautetta, kun ei ole tarvinnut kesäkuussa jättää alakoululaista päiväksi yksin kotiin tai järjestää hoitopaikkaa. Hilkka Vasalan mukaan vanhempien työvuorojen äkkimuutoksetkaan eivät ole aiheuttaneet perheissä paniikkia.

– Meille ei tarvitse ennakkoon ilmoittautua, eikä kerho maksa mitään. Mutta eväät pitää olla mukana, että lapsi jaksaa koko päivän.

Puuhaa on järjestämässä neljä lastenohjaajaa, kesätyöntekijä ja 1–3 ”isosta”.

– Onhan tämä meillekin rennompaa vaihtelua. Talvella olemme pienempien lasten kanssa, nyt kerholaiset ovat vähän isompia. Monet perheet ovat tuttuja jo lapsen päiväkerhoajoilta.

Roosa Karhumaa laskee kymmeneen, sitten muut säntäävät piiloon.
Roosa Karhumaa laskee kymmeneen, sitten muut säntäävät piiloon.
Kuva: Maiju Pohjanheimo

Tänä kesänä koululaisten kesäkerho on toiminut 3. kesäkuuta lähtien ja toimii 28. kesäkuuta saakka. Kokkokankaan lisäksi toimii toinen kerho Kempeleen kirkossa.

– Heinäkuussa kerhoa ei ole, kun on yleisin lomakuukausi myös työntekijöillä. Jatkamme vielä reilun viikon eli 29.7.–7.8. Sitten koulujen alkaminen onkin jo käsillä, lastenohjaaja Erja Anttila sanoo.

Siivoaminen vähiten kivaa

Lastenohjaajat keksivät kyllä tekemistä koko päiväksi.

– On runsaasti ohjattua, mutta myös vapaata toimintaa. Lapset ovat kuitenkin kesälomalla. Pakko ei ole tehdä yhtään mitään. Siivoaminen ja lelujen kerääminen on aina ikävintä puuhaa, Hilkka Vasala naurahtaa.

Axel Karhumaa on jo kesäkerhon konkari.

– Kolmatta kesää olen mukana. Ulkona oleminen ja tennis ovat ihan mukavinta tekemistä.

Velipoika Oscar Karhumaa on mukana toista kesää.

– Lämpö on ihan parasta. Saa olla ulkona.

Toista kertaa mukana oleva Ronja Sainila on vähän eri linjoilla kuin pojat.

– Tykkään hamahelmitöistä ja hiekkalaatikkojutuista. Ja värittäminen on mukavaa.

Lämsänjärvellä lastenpäivät

Oulun seurakuntayhtymän alueella lähinnä vastaavaa toimintaa on kesäkuun aikana klo 10–15 pidettävät Lämsänjärven lastenpäivät, joille piti ilmoittautua toukokuussa.

Monet seurakunnat kohdistavat työvoimansa lyhytkestoisempiin leireihin ja lastenpäiviin, joihin on pitänyt ilmoittautua etukäteen ja kenties maksaa pieni maksu.

– Lämsänjärven lastenpäivät on jo pitkä perinne. Ilmoittautuminen on välttämätöntä, jotta seurakunta tietää varata riittävästi ohjaajia ja ruokaa, seurakuntayhtymän tiedottaja Mervi Päivärinta totesi.

Ilmoita asiavirheestä