Kolumni

Yli kuu­si­kymp­pi­nen kelpaa isäksi, mutta ei iso­isäk­si

Kun psyykkisistä häiriöistä kärsivä äiti halusi isänsä kanssa elävän lapsen luokseen viikonlopuksi, niin tehtiin.Näin määräsi kunnan sosiaaliviranomainen.

Kun psyykkisistä häiriöistä kärsivä äiti halusi isänsä kanssa elävän lapsen luokseen viikonlopuksi, niin tehtiin. Näin määräsi kunnan sosiaaliviranomainen. Kun äiti tappoi lapsensa, kuka on vastuussa? Ei ainakaan sosiaaliviranomainen.

Kolme pientä lasta jäi orvoiksi, kun vanhemmat kuolivat Moskovassa auto-onnettomuudessa. Nyt lasten isovanhemmat haluaisivat kasvattaa lapset omassa kodissaan. Kunnan sosiaaliviranomaiset ovat eri mieltä. Ei käy, kun isovanhemmat ovat kasvattajiksi liian vanhoja. Parempi sijoittaa lapset sijaiskotiin kuin omien isovanhempien luokse.

Jos yli kuusikymppiset isovanhemmat ovat liian vanhoja pienten lasten kasvattajia, niin miten kummassa yhtä vanhat miehet saavat olla isiä? Eduskunnan puhemies Paavo Lipponenkin on yli 60-vuotias. Kukaan ei ole - ainakaan toistaiseksi - uhannut viedä Emiliaa ja Sofiaa sijaiskotiin.

Sosiaaliviranomaiset käyttävät ylivoimaista valtaa. He ovat täysin pihalla, jos perhemalli ei noudata heidän kaavojaan. Jos yli kuusikymppiset ovat sopimattomia lasten kasvattajiksi, ilman nuoria vaimoja uusperheiden vanhat isät menettäisivät lapsensa yhteiskunnalle.

Voisi melkein väittää, että kasvattajina isovanhemmat ovat kärsivällisempiä ja johdonmukaisempia kuin nuoret vanhemmat, joilla on aina kiire. Päivi Lipponen paljastaa kirjassaan pieniä herkkupaloja tyttöjensä kanssa peuhaavasta pehmo-Paavosta. Kirjaa voikin suositella oppikirjaksi kaikille ikärasismin riivaamille sosiaaliviranomaisille.

Orpojen lastenlasten kohtalo on niin järkyttävä, ettei sellaista uskoisi tapahtuvan sivistyneessä Suomessa. Näin ei voi tapahtua, näin ei voi tehdä.

Asia on huomattu myös eduskunnassa. Marjukka Karttunen (kok.) on tehnyt lakialoitteen, jossa vaaditaan, että viranomaisten on aina ensisijaisesti selvitettävä, voidaanko huostaan otetut tai orvoiksi jääneet lapset sijoittaa sukulaisten tai lapsille muutoin läheisten ihmisten luo niin, ettei sisaruksia eroteta toisistaan. Vasta tämän jälkeen aloitetaan sijaisperheiden kartoitus.

Punkaharjun tapaus ei ole ainoa laatuaan. Ennenkin on tehty päätöksiä, joiden mukaan jopa alle 50-vuotiaat isovanhemmat eivät sovi kasvattajiksi. Joissakin kunnissa on omaksuttu myös sellainen ajattelutapa, että lapsi on sijoitettava mahdollisimman kauas biologisista sukulaisista.

Asenne on järkyttävän kylmä. Edes Ruotsissa, kansankotien kansankodissa, ei näin ajatella.

Pakkohuostaanotto on yksi rajuimpia asioita, joiden eteen lapsi ja perhe voivat joutua. Varmaan on niin, että suurin osa pakkohuostaanotoista on perusteltuja, että vanhemmat ovat syyllistyneet pahoinpitelyihin, heitteillejättöihin ja muuhun hurjaan. Mutta virheettömiä sosiaaliviranomaiset eivät ole.

Huostaanotossa on kyse rankasta yksilön vapaudenriistosta, perheiden oikeusturvasta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Siksi huostaanotoista päättäminen pitää siirtää sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksille. Vaikka oikeusturva-asiain neuvottelukunta on vaatinut muutosta jo syksyllä 2001, sosiaali- ja terveysministeriö ei ole ryhtynyt valmistelemaan siirtoa.

Miksi? Ehkä siksi, että kuntien sosiaaliviranomaiset vastustavat asiaa.

Eduskunnan oikeusasiamies on kuitenkin joutunut toistuvasti ojentamaan sosiaalityöntekijöitä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 50-vuotisessa historiassa Suomi on ensimmäinen maa, joka on tuomittu toimivallan ylittämisestä huostaanotossa.

Se siitä erehtymättömyydestä.