Runsas kolmannes suomalaisista ilmoittaa pelkäävänsä sutta.
Negatiiviset reaktiot ovat petotutkija Ilpo Kojolan mukaan ymmärrettävästi voimakkaimmat seuduilla, jonne sudet ovat hiljattain asettuneet kymmeniä, jopa sata vuotta kestäneen poissaolon jälkeen.
Suomessa elää petotutkimuksen mukaan pysyvästi noin 130—150 suden kanta, ja maassa pesivien susiparien määrä on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun loppupuolen keskimääräiseen tilanteeseen verrattuna.
"Näillä alueilla kuvaan kuuluvat myös tarinat susien siirtoistutuksista, vaikka niitä ei ole Suomessa suoritettu. Tutkimus on kyennyt sitovasti osoittamaan, ettei siirtoihin ole niinkään ollut tarvetta — sudet ovat omin avuin siirtyneet lännemmäksi", korostaa petotutkija Kojola Metsästäjä-lehdessä julkaisemassaan artikkelissa.
Susihavaintoja on viime vuosina tehty myös aivan etelässä, joskaan niitä kaikkia ei tutkijatasolla ole varmistettu. Tuorein susihavainto on tämän viikon tiistailta Nummi-Pusulasta, josta on tuore havainto kahden suden jäljistä.
"Aiemmin syksyllä täällä, mutta myös Vihdin puolella, on liikkunut kolmen suden lauma. Kaikissa tapauksissa ravausjäljet ovat olleet suoria, eivätkä ne koiran tavoin ole poukkoilleet joka puun juurella, kertoi paikallinen petoyhdysmies", riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Taisto Seppänen.
Uudellamaalla liikkuu ajankohdasta riippuen kahdesta neljään sutta. Riistapäällikkö Reijo Orava arvioi, että ne ovat nuoria reviirejä hakevia yksilöitä, jotka saattavat liikkua jopa satoja kilometrejä.
Viimeksi tapahtuneen riistalaskennan yhteydessä alueelta tavattiin kahdet sudenjäljet. Pesivistä susista ei sen sijaan ole havaintoja.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos aloitti noin neljä vuotta sitten Suomessa uraauurtavan radioseurantaan perustuvan susitutkimuksen.
Susia ryhdyttiin ottamaan kiinni talvella moottorikelkalla, nukuttamaan niitä ja varustamaan radiopannoin. Näin on pystytty seuraamaan susiyksilöiden ja -laumojen liikkumista ja arvioimaan niihin kuuluvien yksilöiden määrää.
Pesiviä susipariskuntia löytyi viisi—kuusi vuotta sitten lähes yksinomaan Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta, mutta sittemmin vakituisiksi pesimäalueiksi ovat muodostuneet Etelä-Karjala, Ylä-Savo sekä Etelä-Savon kaakkoisosa.
Kuluvana vuonna on varmistettu pesintä Pohjois-Pohjanmaan rannikkoalueelta ensimmäisen kerran yli sataan vuoteen.
Pesivän parin naaras on varustettu radiopannalla. Sotkamosta tämä pantasusi lähti viime vuoden toukokuussa, ja syksyllä se paikannettiin Raahen seudulta.
Susia pesii Kojolan arvion mukaan myös Keuruun seudulla Keski-Suomessa.