Presidentti Martti Ahtisaari on saanut yli kaksituhatta onnittelukirjettä tai -sähkettä kahden viikon takaisesta Nobelin rauhapalkinnostaan. Tällä viikolla hän kävi läpi ne kaikki. Lisäksi tulevat tietysti onnittelupuhelut.
"Ensimmäisten joukossa oli valtionpäämiehiä. Turkin presidentti Abdullah Gül soitti, samoin soittivat Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves, Ruotsin ulkoministeri sekä nykyinen ja entinen YK:n pääsihteeri", Oulussa perjantaina vieraillut Ahtisaari kertoo.
Kaikkein miellyttävimpinä hän pitää vanhoilta työtovereilta tulleita muistamisia.
Nobelisti pitää Oulua kotikaupunkinaan, koska kenraali Ensio Siilasvuo oli hänelle aikoinaan sanonut, että kotikaupunki on se, jossa ihminen on teini-ikäisenä asunut. "Minulla ovat säilyneet tänne hyvin sympaattiset suhteet. Ystävieni kanssa soitellaan säännöllisesti. Kävin nytkin tervehtimässä täällä lonkkaleikkauksessa olevaa vanhaa opettajatoveriani Paavo Heikkistä."
Hän arvelee saaneensa nuoruutensa Oulusta eväitä erityisesti neuvottelutaitoihinsa, kun hän pelasi koripalloa ONMKY:n joukkueessa. "Silloiset koripallokaverini, esimerkiksi Vesa Hiltunen, jaksavat muistella, että kun joukkueessa oli jotain kränää, minä aina sovittelin. En itse paljon muista, mutta kaverieni mukaan yritin kovasti rauhaa hieroa jo silloin", Ahtisaari nauraa.
Kehitystä suurvalloille
Ahtisaari ei näe Venäjän ja länsimaiden väleissä liiallisen kiristymisen merkkejä. Hän sanoo, että Venäjä ei uhkaa meitä, eikä kukaan lännessä uhkaa Venäjää. Ongelmat ovat enemmänkin maiden sisäisiä. "Eurooppa voisi tehdä Yhdysvalloille palveluksen ja auttaa heitä palaamaan arvopohjaansa, josta he ovat pahasti päässeet lipsumaan. Tuli siellä presidentiksi kumpi tahansa, tällainen on mahdollista."
Venäjän pitäisi hänen mielestään vapautua henkisesti, keskittyä demokratian ja sananvapauden lisäämiseen. Sellainen olisi muun muassa öljytulojen ansiosta mahdollista. "Venäjä tarvitse länttä niin kuin länsi Venäjää. Siellä tarvitaan läntisiä investointeja, ja he ovat itsekin siitä täysin tietoisia. Jos Venäjä haluaa tehdä yhteistyötä, meidän tehtävämme on ojentaa kätemme."
Presidentti ei lämpene Iranista esitetylle toiveelle, että hän ryhtyisi sovittelemaan Iranin ja Yhdysvaltain välejä.
Kehitystä suurvalloille
Ahtisaari on vakuuttunut siitä, että edustuksellinen presidentti ei jäisi toimettomaksi. Hänen arvovallallaan voitaisiin ratkoa esimerkiksi kotimaan ongelmia. "Silloin, kun minä olin presidenttinä, minun väitettiin tekevän hommia, jotka eivät edes olisi minulle kuuluneet. On herttaisesti unohdettu, että perustamani työllisyystyöryhmän esitykset otettiin seuraavan hallituksen ohjelmaan 1995. Sillä oli ratkaiseva vaikutus, miten työllisyys sitten eteni."
Hän muistelee myös, että hänen runsasta matkustelua arvosteltiin presidenttikaudella. "Pyrin matkailullani edesauttamaan, että yrityksillä menisi hyvin, ja saataisiin työpaikkoja säilymään kotimaassakin. Siinä on jo kaksi tehtävää."
Hän sanoo, että nykyinen perustuslaki presidentin valtaoikeuksineen on ajalta, jolloin oli tasavallan presidentti. "Mielipiteeni otettiin aikoinaan huomioon lakia laadittaessa. Nyt kun minulla on ollut tilaisuus seurata tätä toimintaa ja EU:ta, suhtaudun ymmärryksellä siihen, että perustuslakia ollaan muuttamassa", Ahtisaari perustelee kantaansa.