Jaakko Yli-Juonikkaan - kirjailijan virallinen nimi muuten - hiljattain ilmestynyt romaani Jatkosota-extra on hulvattoman absurdi sekoitus poliittisia skandaaleja, disinformaatiota ja sosiaalisen median kohuja.
Jo massiivisen teoksen visuaalinen ulkoasu paljastaa, ettei kyse ole ihan tavallisesta romaanista. Peruskerronta katkeaa välillä, ja yhtäkkiä ollaankin Facebookin Mamu koijaa kela hyysää -ryhmän keskusteluketjussa, Twitterissä, eduskunnan täysistunnossa.
- Johtoajatuksena on, että jo rakenne yksin tekisi mahdottomaksi kirjallisuuden kertakäyttöisyyden. Sitä ei pysty yhdellä istumalla ahmaisemaan ja sitten vain unohtamaan. Toivon nimenomaan, että kirjat kestäisivät useampia lukukertoja ja niistä löytyisi uusilla kerroilla aina uusia juttuja ja piilotettuja vitsejä, kertoo Yli-Juonikas STT:lle Helsingin kirjamessuilla.
Romaani alkaa jytky-vuodesta 2011. Eduskunnan käytävillä alkaa levitä huhu veteraanipoliitikko Kauko Sademiehen katoamisesta. Tapausta määrätään selvittämään perussuomalaisen kansanedustajan avustaja Matti Kingelin. Katoamisella on ilmeisesti yhteyksiä Patrian ja ulkomaisten tiedustelupalvelujen välisiin exoskeleton-kauppoihin.
Kirjailijan mielestä kirjallisuuden tärkeä tehtävä on tietyn aikakauden ja hengen dokumentointi ja tallettaminen.
- Tämä aika on minusta erittäin outo ja äärimmäinen ja on hyvä, että siitä jäisi myös dokumentteja oudoissakin romaanimuodoissa.
Jatkosota-extra on jatkoa Yli-Juonikkaan niin ikään kokeelliselle Neuromaanille. Väitöskirjan muotoon puettu romaani ilmestyi 2012. Hänen tarkoituksensa on tehdä trilogia.
- Nämä ovat monivuotisia, mutta myös hyvin hauskoja hankkeita. En ole pitänyt kirjoittamista isona taakkana, vaan hiekkalaatikkona tai leikkikenttänä, jossa saa mellastaa omilla säännöillään.
Salmenniemi kirjoittaa klassikoita uudelleen tästä ajasta käsin
Kirjallisuuden uudistuminen on luonnollista. Tätä mieltä on kirjailija Harry Salmenniemi, joka kysyy mitä järkeä edes on kirjoittaa kirjoja, jotka eivät poikkea traditiosta.
- Muussa tapauksessahan voi vain mennä kirjastoon ja alkaa lukea vaikka Juhani Ahon kohdalta lastuja läpi, hän sanoo STT:lle.
- Silloin meiltä helposti alkaa puuttua se varsinainen syy, minkä takia kirjallisuus voisi olla tässä ajassa mielenkiintoista ja elävää ja olemassa ylipäätänsä.
Tänään alkaneiden Helsingin Kirjamessujen teema on Suomi 100. Salmenniemi näkee suomalaisen kirjallisuuden tulevaisuuden kirkkaana. Nykyään on kanavia ja kustantamoita, joiden kautta innostuneet ihmiset pääsevät tekemään ja julkaisemaan uudenlaisia kirjoja.
- Kun ajatellaan, kuinka laajaksi mahdollisuudet ovat käyneet, kuinka eri tavoilla saa kirjoittaa ja mikä kaikki hyväksytään kirjallisuutena, se on äärimmäisen innostavaa, eikä voi olla kuin hyväksi kirjallisuudelle.
Uraanilamppu - Ahon Kun isä lampun osti -lastu uusiksi
Paljon lukevia ihmisiä Salmeniemi kehottaa kokeilemaan jotain uutta.
- Miksi lukea vielä yksi todella hyvin kirjoitettu peruslukuromaani. Olisiko aika lukea jotain, joka voisi vaikuttaa omaan tapaan lukea ylipäätään? Jos luet vaikka yhden Jaakko Yli-Juonikkaan suurromaanin, katsot sen jälkeen muitakin suurromaaneja vähän eri kulmasta. Traditio pystyy näyttäytymään aivan eri valossa sitten, kun nykykirjallisuudessa tapahtuu jotain mielenkiintoista.
Salmenniemi rikkoo perinteisiä kerronnan tapoja novellikokoelmassaan Uraanilamppu. Hän muun muassa kirjoittaa klassikoita uudelleen. Niminovelli on esimerkiksi uusinto Juhani Ahon lastusta Kun isä lampun osti.
- Ahon alkuperäisessä tekstissä on aika iloinen ja innostunut fiilis siitä, että sähköt tulee kylään. Nyt, kun me katsotaan sähköntuotantoa ja ydinvoimaloiden rakentamista, niin mielestäni on ihan luonnollista nähdä niissä aikanaan hyvin utopistissa ja kauniissa teksteissä myös tietyt dystopian siemenet. On normaalia nykyajan näkökulmasta lukemista, että luetaan klassikoita tästä ajasta käsin ja myös kirjoitetaan tästä ajasta käsin.
---
Korjattu: Aiemmin kerroimme kustantamolta tulleen virheellisen tiedon, että Yli-Juonikas olisi kirjailijan syntymänimi. Se on kuitenkin hänen äitinsä suvun nimi, jonka kirjailija on ottanut uudestaan käyttöön.