Yli-Iis­sä luo­te­taan Ou­lu-lii­tok­seen

Yli-Iissä suhtaudutaan varsin luottavaisin mielin kuntaliitokseen Oulun kaupungin kanssa. Liitoksen pitäisi tulla voimaan seuraavan kunnallisvaalikauden alusta 1. tammikuuta 2013. Kunnanvaltuusto kokoontuu Yli-Iissä päättämään asiasta maanantaina liikuntahalliin Vorelliin kello 19.

Kierikki ja sen esihistoriallisesta asumisesta kertovat ratkaisut tuovat oman mielenkiintoisen lisänsä Oulun matkailutarjontaan. Oikein markkinoituna kiinnostavuus kasvaa.
Kierikki ja sen esihistoriallisesta asumisesta kertovat ratkaisut tuovat oman mielenkiintoisen lisänsä Oulun matkailutarjontaan. Oikein markkinoituna kiinnostavuus kasvaa.

Yli-Iissä suhtaudutaan varsin luottavaisin mielin kuntaliitokseen Oulun kaupungin kanssa. Liitoksen pitäisi tulla voimaan seuraavan kunnallisvaalikauden alusta 1. tammikuuta 2013. Kunnanvaltuusto kokoontuu Yli-Iissä päättämään asiasta maanantaina liikuntahalliin Vorelliin kello 19.

Oulun kaupunki tekee omalta osaltaan ratkaisunsa vasta 16. maaliskuuta, mutta ainakin poliittiset ennusmerkit antavat ymmärtää Yli-Iin olevan hyväksytty kumppani kävi Haukiputaan ja Oulun kuntaliitosasiassa sitten miten tahansa.

Yli-Iin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Kakko (kesk.) sanoo kuntaliitoskeskustelun tasaantuneen. "Tässä on ollut riittävän pitkä aika päättäjille ja kuntalaisille valmistautua liitokseen. Keskustelu on tasaantunut."

Kakko arveleekin, että "jos kunnanvaltuusto ei ole liitoksesta ihan yksimielinen, niin sitten se ainakin on lähes tulkoon yksimielinen. Vastustavia ääniä on kuulunut varsin vähän."

Yli-Iissä luotetaan saavutettuun neuvottelutulokseen, vaikka pientä huolta tietysti tuottaa, jos liitossopimus sattuisi kaatumaan Oulun päässä. "Työtä liitoksen eteen on tehty tosissaan eikä kukaan ole koskaan esittänyt, ettei liitoksesta tulisi tosi. Meille olisi todella suuri pettymys, jos liitos kaatuisi", Matti Kakko pohtii.



Pieni kunta ilman kriisiä


Kakko huomauttaa, ettei Yli-Ii ole kriisikunta huolimatta siitä, mitä yleismaailmallinen talouskehitys on ollut viime aikoina. "Toisaalta Yli-Ii on niin pieni kunta, että sen talousluvut tuskin näkyvät Oulun luvuissa. Huomaisivatkohan kaupunginvaltuutetut edes eroa? Meidän numerot ovat niin vaatimattomat."

Yli-Iin veroprosentti on selvästi Oulua korkeampi, mutta Kakko muistuttaa kunnassa olevan terve suunnitelma, miten Yli-Iin asiat hoidetaan jatkossa. Kuntaliitoksen kaatuminen saattaisikin Yli-Iin tukalan paikan eteen.

Mistä löytyisi sellainen yhteistyökumppani, että 2 200 yli-iiläistä mukaan laskettuna saataisiin 20 000 ihmisen joukko, jonka peruspalvelut hoidettaisiin yhdessä? Vaihtoehdot olisivat vähissä, jos niitä edes löytyisi.

Kakko kehuu Yli-Iitä luonnonläheiseksi maalaiskunnaksi. "Meillä ovat jokimaisemat, tilaa metsästää ja kalastaa. Löytyy kolme ja puoli voimalaitosta. Asukasta kohti verotulotkin ovat valtakunnallista keskitasoa. Meillä on hyvä, valmis terveydenhuolto. Koulutoimen päätökset on jo tehty."



Monikuntamallikin käy


Kansainvälistä mainetta jopa Oululle Kakko uskoo tuovan Kierikin esihistoriallisen kylän. Kaupungin poronhoitoaluekin laajenisi Ylikiimingistä. "Kierikki on muuttunut parempaan suuntaan", Kakko kehuu.

Yli-Iissä ei Kakon mukaan ole mitään vastaan, jos Oulun seudulla etenee monikuntamalli, jossa olisivat mukana Oulun ja Yli-Iin lisäksi ainakin Kiiminki ja Haukipudas.

Neuvotellun hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaan Yli-Iin palveluja voidaan siirtää kaupungin hoidettavaksi jo ennen liitosta 1.1.2013. Niin tehtiin Ylikiimingissäkin.

Kunnan työntekijöille taataan sopimuksella viisi vuotta kestävä palvelussuhdeturva eli vuoden 2017 loppuun. Palkat aiotaan yhtenäistää neuvotteluteitse.

3,2 miljoonan euron yhdistymisavustus käytettäisiin henkilöstön lisäksi myös Yli-Iihin suuntautuviin investointeihin.

Ilmoita asiavirheestä