Yli-Iin mukana voi­ma­lai­tok­sia Ouluun

Oulu saa Yli-Iin liitoksen mukana mailleen kolme Iijoen voimalaitosta - Kierikin, Maalismaan ja Haapakosken. Neljännen eli Pahkakosken voimalan turbiini sijaitsee Iin kuntaan kuuluvalla enklaavilla eli ulkopalstalla Yli-Iin sisällä. Nyt enklaavia ollaan hivuttamassa kokonaan Yli-Iille, siis käytännössä Ouluun.

Iiläiset pitävät Pahkakoski-osuudestaan tiukasti kiinni, vakuuttaa Etelä-Iin yhteismetsän puheenjohtaja Eero Alaraasakka.
Iiläiset pitävät Pahkakoski-osuudestaan tiukasti kiinni, vakuuttaa Etelä-Iin yhteismetsän puheenjohtaja Eero Alaraasakka.
Kuva: Tapio Maikkola

Oulu saa Yli-Iin liitoksen mukana mailleen kolme Iijoen voimalaitosta - Kierikin, Maalismaan ja Haapakosken. Neljännen eli Pahkakosken voimalan turbiini sijaitsee Iin kuntaan kuuluvalla enklaavilla eli ulkopalstalla Yli-Iin sisällä. Nyt enklaavia ollaan hivuttamassa kokonaan Yli-Iille, siis käytännössä Ouluun.

Jos se onnistuu, myös Pahkakosken voimalan kiinteistöverot tulevat kokonaan Yli-Iille ja myöhemmin Oululle.

Hankkeesta on sovittu kuntaliitosneuvotteluissa Oulun kanssa, mutta käytännön toimet asian junailemiseksi hoitaa Yli-Ii.

Pahkakosken voimalaitoksen kiinteistöveron puhdas tuotto on tällä hetkellä noin 300 000 euroa vuodessa. Nykyoloissa puolet siitä menee Iille ja puolet Yli-Iille.

Enklaavin eli ulkopalstan omistavat pääosin iiläiset maanomistajat ja siihen kuuluu myös Pahkakosken yhteismetsä.

Yli-Iin kunnanhallitus on ehdottanut valtioneuvostolle, että enklaavi liitettäisiin Yli-Iin kuntaan vuoden 2010 alussa. Yli-Ii puolestaan liittyy Ouluun vuoden 2013 alussa.

Esitys tehtiin sen jälkeen, kun 92 yli-iiläistä oli tehnyt asiasta kansalaisaloitteen.



Iiläiset vastaan


Iissä hanke on herättänyt närää ja ihmetystä. Etelä-Iin yhteismetsän puheenjohtaja ja Iin metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Eero Alaraasakka kummastelee, miksi asiasta ei ole millään tavoin keskusteltu iiläisten kanssa. "Ei tätä aluetta voi Oululle antaa. Ii tarvitsee sen itse. Voimalan kiinteistöverotuotot ovat merkittävä osa kunnan tuloja ,ja toisaalta Pahkakosken ulkolohko halutaan pitää osana Etelä-Iin metsiä. Muutoksesta koituisi käytännön hankaluuksia metsän omistajille."

Alaraasakka huomauttaa, että alkeellisimpiin käyttäytymissääntöihin kuuluu kysyä mielipidettä alueen omistajilta. "Kaupassakin asiakkaan on hyvä kysyä kaupan omistajalta, saako kassan läpi viedä tavaraa maksamatta."

"Onko tarkoitus korvata Kierikin tappiot tällä tavoin Oululle?" hän kysyy.

Alaraasakka muistuttaa myös, ettei eheyttämisestä todettu vuonna 1998 olevan kuntajakolain 47 pykälän mukaista kiistatonta etua. "Olosuhteet eivät ole muuttuneet sen jälkeen siirron hyväksi vaan päinvastoin."

Etelä-Iin jakokunnan ja Etelä-Iin kalastuskunnan puheenjohtaja, valtuutettu Risto Tolonen (kesk.) syyttää Oulua suoranaisesta ryöstöstä, jos se vie Iiltä osuuden Pahkakosken voimalasta.

"Vanha, useasti hylätty asia on kaivettu esiin kuntaliitosneuvotteluissa. Yli-Ii tekee tai se on pantu tekemään likainen työ", paukuttaa Tolonen.



"Oululle miljoonatulo"


Tolosen mukaan Oulu sai Yli-Iin liittämisen näyttämään itselleen huonolta kaupalta, mitä se ei välttämättä ollut. "Kuntaliitoksen myötä Oulu saa paitsi puolet Pahkakosken myös kolmen muun Iijoen voimalan verotulot. Se on miljoonatulo Oululle."

Yli-Ii on yrittänyt ennenkin saada Iin Pahkakosken enklaavia itselleen. "Nyt luotetaan siihen, että Iistä katsoen ryöstö onnistuu Oulun voimalla."

"Oulun kannalta kyse on ensisijaisesti alueen yhtenäisyydestä. Olisi aika kummallista, jos Oulun sisällä olisi palanen Iin kuntaa. Se saattaisi tuoda ongelmia maankäytön ja suunnittelun osalta", kertoo kuntaliitosselvitystä vetänyt palvelusuunnittelija Sinikka Vehkalahti Oulusta.

Yli-Iin kunnansihteerin Pekka Tolosen mukaan ennen lopullista päätöstä kysystään varmasti myös Iin valtuuston kantaa.

Ilmoita asiavirheestä