Kuivaniemen ja Iin kuntaliitoksesta rannalle jättäytynyt Yli-Ii joutuu nyt pistämään taloutensa yksin kuntoon. Kuntaliitosta pidettiin ykkösvaihtoehtona tilanteen korjaamisessa. Nyt täytyy ottaa muut keinot käyttöön.
Kunnanjohtaja Rauni Nokela on pettynyt valtuuston maanantai-illan päätökseen, ja samanlainen on henki laajemminkin kunnantalolla. "Jokainen osaa laskea. Tiedossa on väistämättä henkilöstöleikkauksia, palvelujen heikkenemistä ja maksujen korotuksia."
Vuodesta 2005 alijäämää on kertynyt jo noin 1,5 miljoonaa euroa ja lisää on tulossa puolen miljoonan euron vuosivauhdilla. "Se tarkoittaa, että vuositasolla täytyy karsia kymmenen prosenttia menoista", laskee Nokela.
Kunnanvirastolla haisteltiin jo viikkoja sitten, mihin suuntaan päättäjien kelkka on kallistumassa. Muita vaihtoehtoja talouden tasapainottamiseen valmisteltiin varmuuden vuoksi samaan aikaan liitosesityksen kanssa. Kunnanhallituksen käsittelyyn lista on tulossa maaliskuun 30. päivänä yhdessä tilinpäätöksen kanssa.
Yhteinen raja puuttuu
Suur-Oulustakaan ei tähän hätään ole avuksi, vaikka se onkin ollut puheissa vahvasti esillä. Toistaiseksi siihen on ainakin yksi käytännön este - Yli-Iillä ei ole yhteistä rajaa Oulun kanssa. "Eikä sitä ole tulossakaan ennen kuin 2009, jos Ylikiiminki liittyy Ouluun. Siihen saakka meidän täytyy sompailla itseksemme", huomauttaa Nokela.
Nokelan mielestä Suur-Oulu olisi puhtaasti taloudellisesti ajatellen terveimmällä pohjalla. Jos esimerkiksi Haukipudas, Kiiminki, Ii, Kuivaniemi ja Yli-Ii liittyisivät yhteen, olisi jo ensi vuoden alussa tiedossa valmiiksi 20 miljoonan alijäämä.
Eri asia on sitten, miten oululaiset suhtautuisivat reuna-alueitten palvelurakenteisiin ja mikä olisi niiden neuvotteluasema, aprikoi Nokela.
Yhteistyö Kuivaniemen ja Iin kanssa jatkuu varmasti edelleenkin, sillä vain on eri hinta. "Kuntaliitosavustuksen käyttöä seurataan tarkasti, eikä sitä ole tarkoitettu ympäristön yhteistyöhön. Jos me käytämme palvelua, johon sitä ei ole kohdistettu, joudumme maksamaan palvelusta käyvän hinnan."
Tyyli muuttuu kunnissa
Uusi valmisteilla oleva lainsäädäntö tiukentaa kuntien alijäämän kattamisvelvoitetta.
"Tässä nykyisessä systeemissä ei sanktioita ole ollutkaan. On kuntia, jotka on olleet useita vuosia alijäämäisiä, omavaraisuusaste on reippaasti alle 50 prosenttia ja velkaa paljon, mutta mitään ei silti ole tapahtunut", Rauni Nokela toteaa.
Nokelan arvion mukaan uusi velvoite muuttaa tilannetta oleellisesti.
Hallituksen tulee esittää valtuustolle selkeä tasapainotusohjelma, ja valtuuston tulee seurata ohjelmaa pitkin vuotta. Jos ohjelmassa ei pysytä, ovat tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat velvollisia arvioimaan, voidaanko vastuuvapautta myöntää.
"En tiedä, viedäänkö sitä niin pitkälle kuin yhtiölainsäädännössä, jossa hallituksen jäsenet ovat henkilökohtaisessa vastuussa. Mutta kyllähän se on vastuu sekin, jos tilintarkastajat joutuvat pohtimaan vastuuvapautta. Se panee todella miettimään, mitä tehdään."