Yli-Ii heräsi pe­rin­ne­tie­don ka­toa­vai­suu­teen

Viime kesänä 80-vuotiaassa Yli-Iin kunnassa havahduttiin perinnetiedon katoavaisuuteen. Kesäkuun alussa seudulla alkoi vanhojen valokuvien ja kertomusten keruu Yli-Iin kylät ja suvut -hankkeen myötä.

Viime kesänä 80-vuotiaassa Yli-Iin kunnassa havahduttiin perinnetiedon katoavaisuuteen. Kesäkuun alussa seudulla alkoi vanhojen valokuvien ja kertomusten keruu Yli-Iin kylät ja suvut -hankkeen myötä. Yli-iiläisten ikäihmisten arkistoista saatiin kerätyksi tietokoneelle yli tuhat valokuvaa.

Yli-Iin kirjaston maakuntakokoelmiin sijoitettavasta tietopankista löytyy aihepiireittäin myös useita kymmeniä tunteja haastatteluaineistoa ja kopioita alueen vanhoista kartoista. Lisäksi haastattelut on tarkoitus polttaa cd-levylle.

"Vastaavanlaista hanketta ei tiettävästi muualla ole ollut. On tärkeää tallentaa perinnetieto niin kauan kuin se on mahdollista. Paljon on mennyt tietoa nurmen alle", toteaa Leena Lehtinen Kierikkikeskuksesta.

Materiaalista koottu 69 valokuvan näyttely on esillä helmikuun loppuun asti Yli-Iin Kierikkikeskuksessa. Helmikuun jälkeen näyttely lähtee kierrokselle lähikylien kouluille ja kylätaloille. Periaatteessa se on kenen tahansa tilattavissa.

"Tämä on ollut mielenkiintoinen projekti. En ole paikkakuntalainen itse, mutta olen saanut paljon apua paikallisilta. Ihmiset ovat olleet uskomattoman vieraanvaraisia", luonnehtii projektisihteeri Tutta Leskinen.

Omia muistojaan ja tarinoitaan Leskiselle kertoi viitisenkymmentä kyläläistä ainakin yhdeksältä eri alueelta.

"Painopiste oli kertomus- ja tarinatiedossa. Aluksi ihmiset vähän jännittivät, mutta rentoutuivat pian huomattuaan, että en minä niin vaikeita kyselekään. Ei ole oleellista miettiä, ovatko jutut sataprosenttisesti totta, vaan tärkeämpää on pohtia kuinka hyödyntää niitä.Voisi rakentaa vaikka tarinapolkuja, tutustua historiaan ja tutkia mikä tekee Yli-Iistä Yli-Iin."

Värikkäitä persoonia

Tarinoissa kuljetaan 1900-luvun alusta sota-ajan kautta aina 1970-luvun Leuvanjoen asutusalueelle, jota tuolloin vielä rakennettiin. Monet kuntalaiset intoutuivat muistelemaan alueella vierailleita tai siellä asuvia ihmisiä.

Talosta taloon kiertelevät sepät ovat jääneet joillekin mieleen ja Maalismaa-yhtiön työnjohtaja Uljas Kokon komea sivuvaunullinen Harley Davidson -moottoripyörä on ollut 1920-luvulla kylällä näky, jota on valokuvattukin.

Samaisen Maalismaa-voimalaitosyhtiön suunnitteilla olleelle työmaalle ilmaantui Helsingistä Porin neitinä tunnettu Eva Hindström, jonka oli määrä tulla kirjanpitäjäksi yhtiöön.

"Hän oli kielitaitoinen, hänen sanottiin osaavan yhdeksää kieltä. Suuri tulva 1922 muutti suunnitelmia eikä voimalaitosta rakennettukaan. Neiti ihastui kuitenkin seutuun niin, että päätti jäädä. Hän harjoitti farmibisnestä Porin talossa", kertoo Tutta Leskinen.

Ilmoita asiavirheestä