Pääkirjoitus

Yli-Ii haluaa Oulun kau­pun­gin­osak­si

Vielä jokin aika sitten uutinen Yli-Iin kunnan halusta liittyä Oulun kaupunkiin olisi käynyt aprillipilasta, eikä vähiten siitä syystä, että kuntien välimatka lasketaan kymmenissä kilometreissä. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Kun Ylikiiminki liittyy Ouluun vuonna 2009, kaupungin seuraava rajanaapuri pohjoisessa on juuri Yli-Ii.

Vielä jokin aika sitten uutinen Yli-Iin kunnan halusta liittyä Oulun kaupunkiin olisi käynyt aprillipilasta, eikä vähiten siitä syystä, että kuntien välimatka lasketaan kymmenissä kilometreissä. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Kun Ylikiiminki liittyy Ouluun vuonna 2009, kaupungin seuraava rajanaapuri pohjoisessa on juuri Yli-Ii.

Aivan luontevana ajatusta ei voi tämän jälkeenkään pitää, sillä suorin tie mahdollisen liitoksen jälkeen Yli-Iin kaupunginosaan kulkisi Haukiputaan, Kiimingin tai Iin kautta. Tuloksena olisi ulkoiselta olemukseltaan varsin keinotekoisen oloinen kokonaisuus, mutta sitä vaikutelmaa ei kannata pitää pysyvänä.

Yli-Iin tulo osaksi Oulua painaisi vaakakuppia siihen suuntaan, että myös muiden Oulun ympäristökuntien pitäisi harkita omia kantojaan vakavasti.

Yli-iiläisten aloitetta onkin järkevää arvioida osana suurempaa kokonaisuutta. Se on selkeä merkki siitä, ettei keskustalaisten hallitsemien lähikuntien kielteisiä kantoja kuntaliitoksista Oulun kansa voi pitää lopullisina. Kuntakenttä on liikkeessä, ja sen on pakko olla. Pienet kunnat eivät voi selvitä velvoitteistaan pelkästään omin eväin.

Oulun kaupunki saisi Yli-Iin mukana 2 300 uutta asukasta, siis suurin piirtein yhden korvensuorallisen tai intiöllisen verran uutta väkeä. Pinta-alassa lisäys olisi paljon merkittävämpi. Yli-Ii on puhdas maaseutukunta, mutta niin on Ylikiiminkikin.

Samalla Oulusta tulisi kerralla kivikautinen kaupunki. Kierikkikeskus on valtakunnan mitassa merkittävä nähtävyys, mutta pienen kunnan rahkeille sen ylläpito ja kehittäminen ovat olleet kova pala. Etenipä kuntaliitos tai ei, Kierikki on joka tapauksessa niin tärkeä kohde, että se tarvitsee tuekseen leveämmät hartiat. Ongelmaa ei voi ratkaista niin, että vastuu noin vain työnnettäisiin oululaisille.

Aivan mutkaton kuntaliitos ei olisi, ja Oulun eräiden johtavien kunnallispoliitikkojen reaktiot olivatkin ensi alkuun yllättyneen oloisia. Asiaa ei kuitenkaan heti tyrmätty, ja edessä on kaupunginhallituksen periaatekeskustelu. Ovet on hyvä jättää auki avoimelle jatkopohdinnalle, aivan samoin kuin Yli-Iin on hyvä vielä käydä omat vaihtoehtonsa läpi. Yli-Iin valtuusto on jo aiemmin päättänyt jäädä pois liitoksesta Iin ja Kuivaniemen kanssa, ja mahdollisesti ajatus Oulusta kangasteli mielissä jo siinä vaiheessa. Rahkeet itsenäisenä kuntana jatkamiseen ovat vähissä.

Mitään uusia päätöksiä ei vielä ole, ja Yli-Iillä on mahdollisuus myös palata aiemmin hylkäämäänsä Iin suuntaan. Tilanne joka tapauksessa kertoo paljon Oulun kaupungin vetovoimasta ja siitä, että kehitys näyttää vääjäämättä vievän kohti nykyistä paljon tiiviimpää kuntayhteistyötä alueella.