Liminganlahti harppasi lähemmäs alueen täyttä suojelua, kun 2 065 hehtaarin kokoinen alue lahden Lumijoen ja Limingan puoleisella laidalla sai hiljattain luonnonsuojelualueen statuksen. Neuvottelut maat omistavien jako- ja lohkokuntien ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen välillä kestivät vuosia.
Suurin kiistakapula oli suojelualueeseen liittyvän metsästyskiellon rajojen vetäminen. Ennestään Lamunkarin ja Virkkulan alueilla voimassa ollut metsästyskieltoalue laajenee nyt 1 522 hehtaarin kokoiseksi, joskin laajennus tulee voimaan vasta ensi vuonna.
"Paras metsästysalue siinä menee, sillä juuri kieltoalueelta menee lintujen lentoreitti ja siellä ne liikkuvat oli metsästäjiä tai ei", Isonniityn lohkokunnan puheenjohtaja Aarne Tervo harmittelee.
Suojelualueen lisäksi metsästys kiellettiin 30 hehtaarin alueella Säärenperällä, suojelualueesta länteen.
Maanomistajat kuitenkin luottavat, että nyt tehty rajaus on pysyvä ja jättää loput lahdesta metsästäjien käyttöön.
Uusi suojelualue koostuu neljästä osasta Isonniityn lohkokunnan, Hirvasniemen jakokunnan, Limingan jakokunnan ja Lumijoen-Lapinniemen yhteisiä maita. Lisäksi pieni alue valtion vesialuetta lahden suussa liitettiin suojelualueeseen.
Yksityisen suojelualueen omistus säilyy entisellään, mutta maan omistavat jako- ja lohkokunnat saavat suojelupäätöksen johdosta kertakorvauksen ja menettävät metsästysoikeuden lisäksi muun muassa oikeutensa rakentaa ja muokata
maitaan.
"Maanomistajien asenteet luonnonsuojelua kohtaan ovat muuttuneet takavuosia myönteisemmiksi, joten suojeluhalukkuutta on ja yhteistyö sujuu yhä paremmin", Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen kiittelee.
Maanomistajat uskovat korvauksen paikkaavan metsästysluvista saatuja tuloja, mikäli korvaukset onnistutaan sijoittamaan tuottavasti. Lupatuloja on käytetty muun muassa alueen teiden kunnossapitoon.
Liminganlahden Natura-alueesta on suojelematta enää 400 hehtaarin verran maita, jotka sijaitsevat hajallaan lähinnä Limingan ja Lumijoen jakokuntien alueella.
Suojelematta on lukuisia muutaman hehtaarin kokoisia, noin sadalle eri maanomistajalle kuuluvia alueita.
"En näe lunastusmenettelyä vaihtoehtona tässä. Osa on suostuvaisia vaihtamaan maata valtion hallussa oleviin muihin maa-alueisiin, ja käytössä on myös mahdollisuus tehdä yksipuolinen suojelupäätös ympäristökeskuksen taholta."
Yksipuolinen suojelupäätös ei anna mahdollisuutta rajoittaa metsästystä alueella.
Suojelupäätöksen jälkeen seuraava askel on hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen yhteistyössä maanomistajien, ympäristökeskuksen ja kuntien kesken.