Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK kantaa huolta, että Viro vetäisi yrityksiä ja työpaikkoja Suomenlahden eteläpuolelle. Pulmia varmasti tulee, mutta ylenmääräiseen kauhumaalailuun ei pitäisi lähteä.
SAK on tehnyt oman laajan selvityksensä EU:n itälaajenemisen vaikutuksista. Selvitys viestii toiveikkuutta aitojen sisämarkkinoiden synnystä Itämeren alueelle, mutta se pelkää, että mahdollisuus vesittyy kohtuuttoman löysäksi näkemänsä Viron verojärjestelmän vuoksi. SAK ennustaa, että Suomenlahden eteläpuolisesta lähinaapurista tulisi suomalaisyrityksiä kohtuuttomasti houkutteleva veroparatiisi.
Jos on uskominen synkkäsävyistä selvitystä, Virosta saattaa tulla Suomelle kompastuskivi kahdella tavalla. Euroopan Unioniin liittyessään Viro imisi puoleensa suomalaisia yrityksiä ja houkuttelisi niitä ainakin teettämään maassa tuotteitaan verrattomasti nykyistä runsaammin.
Työntekijäjärjestöä huolestuttaa voimakkaasti myös EU:n itälaajenemisen myötä kasvavaksi uskomansa virolaisen työntekijöiden maahanmuutto Suomeen. Tosin SAK arvioi sen realistisesti nousevan enää tuhansiin, kun muutama vuosi sitten järjestö puhui satojen tuhansien virolaistulvasta.
Huoli EU:n itälaajenemisen seurauksista on Suomessa luonnollinen. Kotimaisen keskustelun aika on juuri nyt, sillä EU:n puheenjohtajamaa Tanska pyrkii saattamaan laajentumisneuvottelut päätökseen tämän vuoden jälkipuoliskolla. Poliittisten puolueiden on osallistuttava keskusteluun selkeillä kannanotoilla, ei vähiten siksi, että itälaajentuminen olisi luonteva teema tulevassa eduskuntavaalitaistelussa.
Yli miljoonan jäsenen SAK:n huolet on otettava tietysti vakavasti. Ei voi kuitenkaan välttyä vaikutelmalta, että niissä on vahva ylilyönnin maku. Kun Suomi on muodostanut ja muodostaa kantojaan EU:n itälaajenemiseen, luonnollisesti myös etujärjestöjen näkemyksiä varmasti kuullaan.
SAK:n nostattama veroparatiisikeskustelu on sikäli kummallista, että ratkaisut niin nykyisten kuin tulevienkin jäsenmaiden verotusjärjestelmistä kuuluvat maiden kansalliseen päätösvaltaan. Keskustelu verotuksen yhtenäistämisestä tekee vasta tuloaan. Jos ja kun unionimaat alkavat harmonisoida verotustaan, Vironkin verojärjestelmä nousee silloin kriittiseen tarkasteluun.
Itälaajenemisenuskotaan avaavan vuosittain jopa satoihin tuhansiin nousevat työvoimavirrat nykyisiin jäsenmaihin. Suomessa arvioidaan, että muuttoliike kohdistuu valtaosaltaan suuriin EU-maihin. Pieni ja syrjäinen Suomi ei muuttajia suuremmin houkuttelisi. Vuoteen 2004 ajoitettu itälaajeneminen lisäisi työministeriön ennakointien mukaan työperäistä maahanmuuttoa erityisesti juuri Virosta ja sieltäkin hallittavasti Viron rajallisen väestöpotentiaalin vuoksi.
On mahdollista, että SAK:n pelkäämä työperäinen maahanmuutto jää Suomessa jopa toivottavaa maahanmuuttoa pienemmäksi. Suomessa suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle yhtä aikaa itälaajenemisen kanssa. Jo parin vuoden kuluttua Suomessa on tilanne, jossa työntekijöitä siirtyy eläkkeelle enemmän kuin kuin kasvaa työikään.
Asiantuntijoiden mukaan hyvinvointi-Suomi tarvitsee kohta maahanmuuttajia tänne töitä tekemään, sillä oma väki ei riitä. Edessä on pikemminkin yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten haluttavaa työvoimaa Suomeen saadaan muuttamaan ja miten se otetaan vastaan.