Pääkirjoitus

Ylen uu­tis­pal­ve­lu tiu­koil­le

Tv-maksun Yleisradiolle maksavat kansalaiset odottavat oikeutetusti saavansa rahalleen täyden vastikkeen julkisen palvelun yhtiöltä.

Tv-maksun Yleisradiolle maksavat kansalaiset odottavat oikeutetusti saavansa rahalleen täyden vastikkeen julkisen palvelun yhtiöltä. Tämä odotus koskee etenkin uutistoimintaa, jossa Yleisradion asema on sähköisen median puolella ylivertainen. Puoli yhdeksän televisiouutiset ovat yhä kansallinen instituutio, ja radiosta seurataan maakunnan, maan ja maailman tapahtumia pitkin päivää.

Säästöpaineiden kourissa painiskeleva Yleisradio on tehnyt uutistoiminnassaan jopa historiallisen päätöksen: se on päättänyt lopettaa vuoden lopussa Suomen Tietotoimiston palveluiden käytön. Koko Yleisradion historian ajan eli 80 vuotta kestänyt yhteistyö katkeaa.

Tästä eteenpäin Yleisradion uutispalvelu nojaa "verkottuneeseen sisäiseen hankintaan" kuten yhtiö asian muotoilee. Kehitteillä on eräänlainen sisäinen uutistoimisto, YLE Uutiset. Ratkaisu on raju. Luotettava ja nopea uutisvälitys on myös Yleisradion olemassaolon perusta. STT on puolestaan ollut Suomessa ainoa tiedonvälittäjä, joka on kyennyt hoitamaan kattavasti perusuutisoinnin koko valtakunnasta ja maailmalta. Monelle tiedotusvälineelle tämä palvelu on selkänoja, johon luottaen on voitu suunnata omia rahkeita muualle. Näin myös Yle on tähän asti toiminut.

Nyt on kysyttävä, pystyykö Yle hoitamaan omilla resursseillaan vastaavan tehtävän yhtä nopeasti ja kattavasti. Suurin haaste on Suomen sisäisissä tapahtumissa, sillä kansainväliset asiat kulkevat kyllä maailmalta muussakin uutisvirrassa.

Esimerkiksi maakuntaradiot joutuvat vastaisuudessa päivystämään uutistapahtumia enemmän myös valtakunnallisessa mielessä. Toimittajia Ylellä kyllä on ympäri maan, mutta heillä ei ole ollut tekemisestä pulaa. Alueradioiden ohjelma-aika on kasvanut, ja kuulijan vaikutelma on usein, että lähetysaika vain pyritään täyttämään. Ylen säästöt ovat lisäksi osuneet tähänkin toimintaan.

Ylen on nyt osoitettava, että sen oma organisaatio pystyy korvaamaan laadukkaasti STT:n palveluiden loppumisesta repeävän aukon. Tehtävä saattaa olla odotettua vaikeampi etenkin kun se yhdistyy yhtiön yleisiin säästöpaineisiin. Olisi saatava enemmän aikaan vähemmällä, kellon ympäri joka päivä kautta maan.

Siinä on haastetta kerrakseen niille, jotka ryhtyvät käytännössä toteuttamaan Ylen johtokunnan linjausta. Ratkaisu heikentää myös STT:n asemaa tiedotusvälineiden yhteisenä työkaluna. Erityisesti liipaisimelle joutuvat ruotsinkieliset lehdet, joille STT:n ruotsinkielinen palvelu on ollut kullanarvoinen.

paakirjoitus@kaleva.fi