Yleisradion rahoituksesta käytävän keskustelun rinnalle on syytä nostaa keskustelu Yleisradion perustehtävästä.
Aikaa ja poliittista intohimoa on uhrattu runsaasti erilaisten rahoitusmallien rakentelulle, mutta keskustelu Yleisradion perustehtävästä on unohtunut.
Ratkaisu rahoitusmallista on ajankohtainen vasta sitten kun ensin on selvillä, mitkä ovat Yleisradion perustehtävät nykyisessä mediakentässä. Aiheellista on keskustella, mikä on Yleisradion julkisen palvelun tehtävä tänä päivänä. Rahoitus määräytyy sen mukaan, ei päinvastoin.
Samassa yhteydessä on hyvä tilaisuus tarkastella kriittisesti myös sitä, ovatko kaikki Yleisradion nykyiset tv- ja radiokanavat maakuntapalveluineen, samoin kuin sähköiset palvelut, perusteltuja julkisen palvelun täyttämiseksi.
Tavallisen kansalaisen kannalta Yleisradion perustehtäviä ovat tiedonvälitys, sivistys ja viihde. Toiminnan laajuus ei ole itsetarkoitus, jos seurauksena on sisällön ohentuminen uusintoineen.
Yleisradion toiminnan rahoittamiseksi on olemassa useita malleja. Viimeksi esiin on tullut ajatus nostaa arvonlisäveroa prosenttiyksiköllä ja suunnata kertyvät varat Yleisradion rahoittamiseen. Ajatus on lähellä budjettipohjaista rahoitusta ja mediamaksua, joita on esitetty vaihtoehdoksi nykyiselle laitekohtaiselle lupamaksulle.
Selvää on, että Yleisradion on etsittävä ketteriä toimintamalleja ja tehostettava toimintaansa. Jos yhtiö tuottaa tappiota ja kulut nousevat jatkuvasti, ulospääsyä on haettava säästöistä. Yleisradion rahoituksen pohjaksi tarvitaan avoin selvitys ja rakenteiden läpikäynti. Kun nämä asiat ovat selvillä, löytyy toiminnalle sopiva rahoitusmallikin.