Rovaniemi Ylen uudet radiokanavat kajauttavat sanomansa eetteriin tänään ensimmäistä kertaa. Suurta kanavauudistusta on rusikoitu kovalla kädellä jo etukäteen, mutta vasta nyt nähdään, onko arvostelulla pohjaa. Ainoa oikea arvio tulee kuuntelijoilta.
Suomen kuunnelluinta radioasemaa, Rovaniemellä toimivaa Lapin Radiota johtava aluepäällikkö Jorma Talvensaari ei ainakaan haastetta pelkää. Toimintatavat muuttuvat, mutta sisällön ja laadun tekevät ihmiset kuten ennenkin.
"Selvä parannus on se, että kanavamme selkeytyy. Meillä on mahdollisuus reagoida koko päivän ajan nopeasti, kun pitkiä pausseja ei enää ole", Talvensaari arvioi.
Maakuntaradioiden käyttämä Radio Suomi ja Ylen ykkösestä tehty YLE Radio 1 jakoivat tehtävänsä uudelleen. Radio 1 on nyt perinteinen ohjelmaradio, kun taas Radio Suomen maakuntayksiköistä tuli lähetysvirtaradioita, jotka panostavat suoriin lähetyksiin, nopeaan uutisreagointiin ja alueellisuuteen. Ne elävät entistä tiukemmin vain tässä hetkessä.
Kanavauudistuksen myötä Lapin Radio sai lähes puolet lisää lähetysaikaa. Sen käytössä on nyt tauotta koko prime time -aika, eli arkipäivät kello 6.30-17.30 ja lauantait kello 7-16. Sunnuntaisin maakuntaradiot vaikenevat.
Lähetysvirta-mallia on arvosteltu ohjelmiston pilkkomisesta muutaman minuutin paketteihin, mutta Talvensaaren mielestä kritiikki perustuu väärään luuloon, jonka mukaan ohjelmarunko olisi betoniin valettu. Päinvastoin, yhtenäisen pitkän lähetysajan ansiosta maakuntaradio pystyy elämään hetkessä mukana koko ajan.
Kokonaisuus on yhden ihmisen hallussa, ja yhteydet kentälle voidaan järjestellä nopeasti uudelleen. "Jos jotakin suurta tapahtuu, pystymme nopeasti muuttamaan suunnitelmia ja keskittymään vain yhteen aiheeseen."
Lapin Radion uusi olemus tiivistyy Talvensaaren mukaan neljään laatusanaan: nopea, reagointiherkkä, läheinen ja välitön.
Jorma Talvensaari muistuttaa, että Yleisradiolla on ainoana mediana lakisääteinen velvollisuus varautua kriiseihin ja välittää viranomaistiedotteita. "Senkin takia nopea reagointikyky on tärkeää."
Samalla joukolla
entistä enemmän
Pulskina vuosina 1980-luvulla Lapin Radiolla oli 42 työntekijää, jotka tekivät ohjelmaa 400-500 tuntia vuodessa. Nyt tätä pienempi joukko vastaa yli kymmenkertaisesta ohjelma-ajasta. Eikö tuo ole hankala yhtälö?
"Se näyttää rajummalta muutokselta kuin onkaan, koska meille tehdään yhä paljon juttuja ja ohjelmasisältöjä myös Helsingissä", Talvensaari vastaa.
Lapin Radio ei nytkään käperry omiin nurkkiinsa, vaan yhteydet valtakuntaan ja maailmalle pysyvät auki. Ylen kanavien entiset toimitukset on uudessa mallissa yhdistetty eri aihepiirien osaamiskeskuksiksi, joilta kanavat voivat tilata juttuja tarpeen mukaan. Valtakunnallisuus näkyy Lapin Radiossa nyt vain eri tavalla, tasaisemmin muun ohjelmiston lomassa.
Jännitettäväksi jää Talvensaaren mielestä nyt vain, miten osaamiskeskusten ja eri kanavien yhteistyö sujuu ja miten hyvin niissä on ymmärretty kanavien tarpeet.
"Toinen jännityksen paikka on se, miten ohjelmansiirto teknisesti onnistuu, kun vilske Helsingin ja maakuntien välillä kasvaa", hän arvioi.
Sisällöllisesti Lapin Radio ei muutu mullistavasti, ainakaan ihan heti. "Kun niin monet asiat muuttuvat, emme halua uudistaa omaa tarjontaamme liikaa. Tarvitaan myös jotakin tuttua ja turvallista."
Jotkut ovat vastustaneet vastuun antamista maakuntaradioille, koska samat asiat tehdään jo valtakunnallisesti vähintään yhtä hyvin. Talvensaari ei näitä perusteluja ymmärrä. "Se on sama kuin maakuntalehdet lopetettaisiin siksi, että Suomen Kuvalehti kertoo asiat paremmin. Eihän se niin ole, vaan molemmilla on oma tehtävänsä."
Radio Suomi pitää asemansa
Maakuntaradioiden Radio Suomi on ollut selvästi kuunnelluin kanava niin koko maassa kuin Lapissa alueellisesti. Lapin Radio taas on kuulijavertailujen mukaan ykkösasema koko maassa.
Aluepäällikkö Jorma Talvensaari ei usko, että kanavien uudet profiilit horjuttaisivat Radio Suomen tai Lapin Radion asemaa. "Olisi epärealistista olettaa, että pystyisimme vielä vahvistamaan asemaamme, mutta olemme tyytyväisiä, jos nykyinen asema säilyy."
Talvensaari arvelee, että Radio 1 saa jonkin verran kuulijoita ihmisistä, jotka pitävät pitkistä puheohjelmista. Mutta Radio Suomellakin on omat mahdollisuutensa. "Ylen ongelma ei ole vanhempien kuulijoiden, vaan nuorten tavoittaminen. Meidän kanavamme on nyt ainakin rytmitykseltään nuorekkaampi, mutta niin, että vanhemmatkin pystyvät sitä kuuntelemaan."
"Alussa ihmiset ovat tietysti epätietoisia ja liikehdintää tapahtuu. Uskon kuitenkin, että meidän kuulijoistamme valtaosa palaa tälle kanavalle", Talvensaari sanoo.
Kaiken muutoskohun keskellä Jorma Talvensaari haluaa pitää kirkkaana myös radiotyön perimmäiset lähtökohdat. Tärkeintä eivät ole puitteet, joissa työ tehdään, vaan se onko radiolla mitään sanottavaa. "Meidän täytyy kyetä koskettamaan ihmisiä myös tunnetasolla", hän korostaa. Se taas ei ole tekniikan tai organisaation, vaan inhimillisen osaamisen asia.