Juuri Torinon olympialaisiin valitut kärppänaiset lampsivat harjoituksiin Linnanmaan jäähallille naamat peruslukemilla. Keskiviikon uutisesta on iloittu jo pari viikkoa sitten.
"Kuulimme valinnoista maajoukkueleirillä", puolustaja Terhi Mertanen selventää.
"Käskettiin pitää omana tietona, perheelle on tietysti kerrottu", hyökkääjä Marja-Helena Pälvilä sanoo.
Koko kärppänelikko on kiekkoillut olympialaisissa aikaisemminkin. Pälvilä, 35, oli mukana jo Naganon pronssijoukkueessa 1998. Mertanen, 24, puolustaja Saija Sirviö, 23, ja hyökkääjä Satu Hoikkala, 25, hävisivät pronssiottelun Ruotsille Salt Lake Cityssä 2002.
Eikä valinta ollut yllätys kenellekään, ryhmä luetaan maajoukkueen runkopelaajiksi.
"Kyllä minä ainakin tein suunnitelmani etukäteen sen mukaan, että olen Torinon-koneessa", Sirviö sanoo.
Pälvilän paras olympiamuisto on tietysti mitali.
"Olympialaiset ovat kokonaisuudessaan niin mahtava tapahtuma, että siitä on vaikea erotella yksittäistä asiaa. Esimerkiksi muiden lajien huippujen näkeminen on hienoa", Hoikkala ja Mertanen miettivät.
"Minun paras muistoni on avajaiset. Kun käveli lipun perässä Suomi-vaatteissa ja musiikki soi, meinasi tulla itku", Sirviö sanoo.
Kun haaveita ammattilaisuudestakaan ei voi elätellä, olympiakulta on naiskiekkoilijalle suurin mahdollinen saavutus, kärppänaiset pohtivat.
"Ylemmäs ei voi päästä", Sirviö tiivistää.
Naisten Torinon-matka alkaa Oulusta jo ensi viikon perjantaina, mutta pysähtyy Lohjalle viikonlopuksi. Kolmen päivän leirillä pelataan harjoitusotteluita poikajoukkueita vastaan ja Italiaan lähdetään maanantaina 6. helmikuuta.
11.-20. helmikuuta pelattavan naisten olympiakiekon ennakkosuosikit ovat USA ja Kanada. Suomi, Ruotsi ja Sveitsi ovat yllätysvalmiudessa.
"Ihan sama, minkä värinen mitali tulee", Saija Sirviö sanoo. "Mutta pettymys on, jos sitä ei tule ollenkaan."