Ylel­lis­tä kan­san­tuo­tet­ta

Pohjavesipäivää vietetään 5. toukokuuta. YLE TV 1:ssä äitienpäivän jälkeen alkavaa Paska juttu -sarjaa ohjannut Anu Valve tietää ihmisjätöksistä paljon. Myös niistä vesistön kannalta haitallisista puolista.

Ohjaaja Anu Valve miettii kakka-asioita paljon. Ja sitten puhuu niistä.
Ohjaaja Anu Valve miettii kakka-asioita paljon. Ja sitten puhuu niistä.

Paska juttu -sarjan ohjaaja Anu Valve, mitä uloste on?

Paskakirjasta (Taro Korhonen ja Miika Nousiainen) opin, että ihmis-
uloste on hieman hapan (pH n. 6). Sen koostumuksesta 75 prosenttia on vettä, loput ovat sulamattomia ruoan osia, bakteerimassaa, suolen pinnan kuolleita soluja ja limaa.

Miksi se haisee?

Hajua synnyttävät lihan proteiinien hajotusprosessi sekä rikkipitoiset yhdisteet. Oman säväyksensä tuovat suolikaasut metaani, hiilidioksidi, vety ja ammoniakki.

Onko olemassa hyvää ja huonoa kakkaa? Mikä laatuun vaikuttaa?

On. Käsittelemätön ihmistuotos on vaarallista, se voi sisältää taudinaiheuttajia. Oikein käsitelty, kompostoitu tavara on arvokasta maanparannusainetta, todellista kansantuotetta. Laatuun ja määrään vaikuttaa nautitun ravinnon laatu. Tärkeintä on jälkikäsittely, siis kompostointi. Toinen vaihtoehto on mädättää tuote hapettomasti eli anaerobisesti. Silloin saadaan biokaasua, jota voi käyttää energian tuotantoon.

Jos asioiden tekeminen pönttöön ei ole ekologista, niin mikä olisi?

Tarpeiden tekeminen pönttöön on ihan ekologista. Eri asia on, tarvitseeko lasti laskea juomaveteen, kuten me teemme. Lopullisen ekologisuuden määrittää paskan tuleva kohtelu ennen sen päätymistä takaisin luontoon. Myös kuivakäymälän saa sisälle kaakeloituun vessaan ja pönttö voi olla porsliinista.

Voisiko tarpeensa tehdä vaikka jukkapalmun juurelle?

Suosittelisin kuopan kaivamista ja tuotoksen peittämistä. Näin pökäle maatuu nopeammin. Suomessahan jukat kasvavat sisätiloissa, joten tässä tapauksessa ei liene pelkoa haitallisten bakteerien tai ravinteiden päätymisestä vesistöihin.

Mikä on kauneinta, mitä kakalla saa aikaan?

Jalo ja kaunis hevonen, joka on ruokittu ihmistuotoksilla lannoitetulla rehulla.

Kuinka itse käytät kakkaa hyödyksi?

Tein siitä tv-sarjan Nina Stenrosin kanssa, kirjoitan siitä kirjaa ja vastaan näihin kysymyksiin. Kaupunkilaisena en valitettavasti tuottavammin.

Pitäisikö kaupunkeihin perustaa siirtolapuutarhojen yhteyteen kakankeruupisteitä - kaikillahan ei ole mahdollisuutta hyödyntää omaa tuotostaan?

Ihan alkuun voisivat alkaa käyttää omia tuotteitaan hyväksi. Näin tehdään jo Turussa yhdessä siirtolapuutarhassa, ja Suomen Siirtolapuutarhaliitto on hyvin innostunut kuivakäymälöistä.

Jos kaikki suomalaiset alkaisivat hyötykäyttää kakkaa, kummasta tulisi pulaa ensin, pelloista vai huumorintajusta?
Huumorintajusta. Etelä-Suomen pellot kärsivät maa-aineksen puutteesta, täällä kun ei ole karjaa tuottamassa lantaa. Mutta täällä ovat ihmiset. Ihmiset eivät vain halua ostaa kakalla kasvatettua ruokaa.

Mitä muuta kakasta voisi keksiä lannoitekäytön ja purkitetun taiteen lisäksi?
Odotan päivää, jolloin autot kulkevat ihmispaskasta tuotetulla biokaasulla. Mutta täytyy muistuttaa, että ympäristön ja pohjavesien kannalta virtsa on vielä pahempaa. Kun veteen kerran kusaisee, sillä määrällä rehevöityy monta tuhatta litraa vettä. Veteen ei todellakaan voi lorotella! Mutta laimennettuna sillä voisi hyvinkin lannoittaa kaikki Suomen golf- kentät.

Ilmoita asiavirheestä