Suomi ottaa tänä vuonna noin yhdeksän miljardia euroa uutta syömävelkaa. Kansantalous on suurissa vaikeuksissa, säästöjä haetaan ja rakennemuutoksia aletaan tehdä.
Samaan aikaan Yleisradion rahoituksen on määrä kasvaa ensi vuonna 12 miljoonaa euroa tämän vuoden puolesta miljardista eurosta. Tämä on mahdollista siksi, että Ylen budjetti on sidottu indeksiin. Yle porskuttaa sillä välin kun kaupallinen media, sanomalehdet mukaan luettuina, kyntää syvällä.
Kansanedustaja Kimmo Sasin (kok.) ajatus pikaisen selvityksen tekemisestä Yleisradion palveluista onkin enemmän kuin tervetullut.
Sasin avaukselle antaa lisäpainoa se, että hän on Ylen hallintoneuvoston entinen puheenjohtaja. Nyt nähtävästi toisiin ajatuksiin tullut Sasi kannatti näkyvästi lehtien panoa arvonlisäverolle.
Sasin esityksen heikko kohta on, että hänen mallissaan selvityksen tekisi Yleisradion hallintoneuvosto. Selvityksestä tulisi helposti yksipuolinen. Sen tekoon olisi otettava mukaan Ylen ulkopuolisia tahoja.
Ylen hallintoneuvoston nykyinen puheenjohtaja Ilkka Kantola (sd.) on varovaisempi, mutta hänkään ei sulje pois selvityksen mahdollisuutta. Molemmista puheenvuoroista voi päätellä, että ääni poliitikkojen kellossa on muuttumassa.
On selvää, ettei Yleisradio voi jäädä pois teknisen kehityksen kelkasta ja toimia pelkästään radiossa ja televisiossa.
Ylenpalttisesti verovaroista rahoitettava Yle ei vain ole samalla viivalla kaupallisen median kanssa. Siksi Ylen paisuneet palvelut on käytävä läpi kriittisesti ja arvioitava, mitä kaikkea julkiseen palveluun kuuluu. Muutoin käy niin, että Yleisradio laajenee pidäkkeettömästi.