Suomalaiset kansanmusiikkitapahtumat suunnittelevat omaa festivaaliseteliä, joka takaisi setelin ostajalle yhden päivän sisäänpääsyn mihin tahansa yhteistyössä mukana olevaan tapahtumaan.
Seteliyhteistyön moottorina on Kaustisen kansanmusiikkifestivaali, joka on saanut yhteistyökeskusteluihin mukaan Kihaus Folkin Rääkkylästä, Satahäme Soin Ikaalisista ja eri paikkakunnilla kiertävän Spelit.
Kaustinen Folk Music Festivalin markkinointi- ja myyntijohtaja Jari-Pekka Jouppi sanoo, että tekniset valmistelut muun muassa hinnoittelukysymyksineen vievät sen verran aikaa, että festivaaliseteli on käytössä aikaisintaan kesällä 2009. Spelit soivat silloin Kuortaneella.
"Festivaalisetelistä on sitä enemmän hyötyä, mitä enemmän sitä käyttää. Minimitavoite on se, että yhden tapahtuman sijasta ihminen kävisi vähintään kahdessa tapahtumassa, jolloin hän saisi ihan fyysistä rahallista hyötyä", Jouppi sanoo.
Festivaalien tarkoituksena on luonnollisesti hyötyä setelistä lisääntyneinä kävijämäärinä ja pärjätä uuden lippumallin avulla koko ajan kiristyvässä tapahtumakilpailussa.
"Festivaalit on osa elämysbisnestä, ja meillä pitää olla asioita tai etuja, joilla erottuu joukosta. Kiinnostus seteliä kohtaan on sen verran iso, että se tulee taatusti toteutumaan - sehän ei ole meiltä keneltäkään mistään pois, vaan hyvänä lisänä", myöntää Jouppi.
Kotipaikkaetu harkinnassa
Joupin mukaan festivaalisetelin suunnittelussa on pohdittu myös sellaista lisäporkkanaa, että setelin ostaja pääsisi muita halvemmalla oman paikkakuntansa tapahtumaan.
Tämä on itse asiassa kaustislainen tapa, sillä Kaustisilla kirjoilla olevat ovat saaneet kansanmusiikkitapahtuman liput ulkopaikkakuntalaisia halvemmalla.
"Festivaaliseteli voi olla myös sellainen tuote, että se palvelee järjestäjäpaikkakunnan ihmisiä. Silloin houkutellaan oman alueen ihmisiä tulemaan omalle festivaalille mutta samalla tarjotaan myös mahdollisuus käydä edullisemmin muuallakin", Jouppi sanoo.
Vaihtoehto kulttuurisetelille
Kansanmusiikkitapahtumien oman setelin käyttöönotto ajoittuu ensi vuoteen, jolloin käyttöön pitäisi tulla myös maksimissaan 400 euron arvoinen verovapaa kulttuuriseteli.
Jos kulttuurisetelityöryhmän esitys hyväksytään, voi kulttuuriseteliä hyödyntää käytännössä kaikissa taidetapahtumissa.
Työryhmä on esittänyt, että etuuden piiriin tulisivat käynnit museossa, teatterissa, oopperassa, elokuvateatterissa, konsertissa, taidenäyttelyssä tai muussa vastaavassa eri taiteenaloihin liittyvässä tapahtumassa tai tilaisuudessa.
"Kulttuuriseteli on meille monessa mielessä tärkeä juttu. Oletus ja toive on, että se lisää kävijöitten määrää kulttuuripuolella. Ainoa pieni pettymys ehdotuksessa oli, että kulttuuriseteliä voi käyttää myös liikuntatapahtumissa. Meidän mielestämme alkuperäistä ideaa hiukan vesittää se, että kulttuurisetelillä voi käydä lätkämatsissa", sanoo kulttuuritapahtumien yhteistyöjärjestön Finland Festivalsin toiminnanjohtaja Kai Amberla.
Myös kulttuurisetelin etenemistä "silmä kovana" seuraava Kaustisen Jari-Pekka Jouppi pelkää urheilun ystävien selättävän kulttuurin harrastajat verovapaan etusetelin käytössä.
"Ymmärrän, että kulttuuritapahtumat ovat huolissaan: Jos joku miettii, että lähteäkö katsomaan kulttuurisetelillä Kärppien kotiottelua tai vaikkapa kesäteatteriesitystä Iissä, niin voi olla, että Kärppä-peli on helpompi hoitaa. Meidän festivaaliseteli on vastaisku siinä mielessä, että siinä puhutaan pelkästään kulttuurista", Jouppi korostaa.
