The Snow Show -tapahtuman järjestäjät vakuuttavat, että torstaina Rovaniemellä avattu talvitaidetapahtuma on yleisölle turvallinen. Keskiviikkona sortunut Anish Kapoorin ja Future Systems -arkkitehtiryhmän työ ei aiheuttanut vaaratilannetta.
Lumi- ja jääinstallaatioiden loppukatselmus tehtiin torstaina juuri ennen tapahtuman avajaisia. Paikalla oli rakennuttajan, rakentajien, kaupungin rakennusvalvonnan sekä palo- ja pelastustoimen edustus.
"Kävimme turvallisuusasiat läpi monelta eri kantilta. Järjestäjille teroitettiin, että taideteosten turvallisuutta on ehdottomasti vahdittava kaiken aikaa. Snow Show'ta varten nimettiin vastuuhenkilö ja hänelle varahenkilö, joiden tehtävänä on huolehtia, etteivät teokset aiheuta yleisölle vaaraa", Rovaniemen kaupungin rakennustarkastaja Markku Kolehmainen kertoo.
Loppukatselmuksessa viranomaiset joutuivat kuitenkin vetämään suojanarut yhden teoksen eteen, ettei yleisö pääse liian lähelle. Sortuneen teoksen tavoin tämäkin on sellainen, jonka sisälle ei ole tarkoitus mennä.
"Kun kevät ehtii ja teokset alkavat sulaa, vaaralliset kohteet pitää heti eristää. Jos yksikin loukkaantuminen tapahtuu, sen vaikutukset heijastuvat pitkään. Ja tuskinpa siitä ilman käräjiä selvitään", Kolehmainen arvelee.
Sortumasta ei aiheutunut vaaraa
The Snow Show -tapahtuman projektikoordinaattori Tuula Yrjölä vakuuttaa, että rakennelmia valvotaan ja niiden kestävyyttä testataan jatkuvasti, joten yleisön ei tarvitse pelätä installaatioiden sortumista.
"Romahtaneen teoksen sisälle ei ollut tarkoituskaan mennä. Siinä toteutettiin aivan uusia ratkaisuja valon ja muodon suhteen. Tiesimme etukäteen, että jotakin voi tapahtua. Kun teos romahti, ulkomaiset taiteilijat eivät suinkaan pitäneet sitä epäonnistumisena vaan osana show'ta, osana kokeilevaa tapahtumaa", Yrjölä kertoo.
The Snow Show'n rakennuspäällikkö Seppo Mäkinen kertoo, että Anish Kapoorin veistosmainen työ oli tarkoitus valaista sisältä. "Tiesimme, että sisälle asetetut lamput sulattavat jäätä, mutta luhistuminen oli kuitenkin yllätys. Kun teoksen sisällä lämpötila nousi 15 plusasteeseen ja ulkopuolella paukkui 25 asteen pakkanen, lämpötilojen erosta tuli liian suuri. Teos halkesi kuin munankuori. Vaaraa ei kuitenkaan aiheutunut, kun teos sortui kasaan itsensä päälle", hän kertoo.
Lujuuslaskelmia ja rakennusvalvontaa
Koordinaattori Yrjölä muistuttaa, että jo installaatioiden suunnitteluvaiheessa turvallisuusseikat on otettu huomioon.
"On selvää, ettei jollakin meksikolaisella taiteilijalla ole kokemusta jäästä eikä siihen liittyvistä turvallisuusriskeistä. Siksi suunnittelussa ovat olleet mukana paikalliset kokeneet jääsuunnittelijat sekä rakennusvaiheessa kokeneet jäärakentajat. Mitään ei ole jätetty sattuman varaan. Kaikkia teoksia valvotaan. Seuraamme jatkuvasti, kuinka kauan yleisö on turvallista päästää teosten sisälle ja milloin teokset pitää sulkea", hän vakuuttaa.
The Snow Show -koulutusprojektia vetävä professori Timo Jokela Lapin yliopistosta kertoo, että turvallisuusasiat liittyvät tiiviisti myös koulutukseen.
"Huonerakentamisessa käytetään olemassa olevia lujuuslaskelmia, joiden kehittäjä Seppo Mäkinen on tapahtuman rakennuspäällikkö. Lisäksi rakennelmat ovat normaalin rakennusvalvonnan piirissä, mikä takaa, että niistä tulee turvallisia", hän kertoo.
The Snow Show'n rakennuspäälliköllä Seppo Mäkisellä on pitkä kokemus jää- ja lumirakentamisesta. Hän oli mukana suunnittelemassa ja rakentamassa Kemin ensimmäistä lumilinnaa. Parina vuonna hän oli vielä Kemin projekteissa mukana tutkijana ja muottien suunnittelijana.
Jäärakentamisessa riittää kehitettävää
Uusien kupolirakenteiden laskelmat ovat myös Mäkisen tietokoneesta. Oulun yliopistossa hän on ollut laatimassa jäärakentamiselle normeja, jotka ovat käytössä Rovaniemenkin tapahtumassa.
"Kaikki rakenteet täyttävät nämä normit. Sisälle mentävät veistokset on rakennettu varman päälle", hän sanoo.
Lumi- ja jäärakentamisessa on kuitenkin vielä paljon kehitettävää. Esimerkkinä Mäkinen mainitsee jäiset välipohjat, joiden normittamisessa riittää pohtimista.
Jää- ja lumirakentaminen on maailmalla hyvinkin yleistä. Esimerkiksi Kanadassa järjestetään suuria talvikarnevaaleja, joissa rakennetaan suuria jäälinnoja. Jo 1800-luvulla siellä tiedetään rakennetun 30 metriä korkea jäälinna.
"Veistosmaisesta jäärakentamisesta maailmalla on tietoa. Euroopassa taito kuitenkin katosi toisen maailmansodan jälkeen. Olemme tavallaan keksimässä jäärakentamista uudelleen, Mäkinen sanoo.
Kanadan veistosmaisista jäärakennelmista poiketen Suomessa ja Ruotsissa on kehitetty huonemaisia jäärakennuksia, joista tietoa on saatavilla vähemmän.