Suomalaisen tanssikentän selkänoja on Tanssin tiedotuskeskus.
Joulukuussa uutena toiminnanjohtajana aloittanut Sanna Rekola (s. 1959) haluaa muotoilla asian kuitenkin niin, että se joka nojaa on tiedotuskeskus ja noja on tanssikenttä.
Kahdessakymmenessä helsinkiläisvuodessa Sanna Rekolaa ovat Turun opiskelujakson jälkeen muotouttaneet muun muassa Helsingin Juhlaviikkojen tuotantopäällikkyys, Kiasma-teatterin tuottajuus, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kulttuurikeskuksen toiminnanjohtajuus ja vaiheet Teatteri Pienessä Suomessa ja Penniteatterissa.
Tiedotuskeskuksella on nimenomaan roolinsa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ei suinkaan tanssin markkinoinnissa, napauttaa Rekola. Mutta toimista voi seurata, että tanssi saa lisää yleisöä.
Tanka lisää jatkuvasti suosiotaan
Jokaisen internet-yhteyden päähän yltävälle tiedotuskeskuksen sivut tarjoavat vapaasti alan palvelua. Näistä nimenomaan Tanka eli sähköinen ammattilaisia esittelevä tietokanta, "matrikkeli" lisää jatkuvasti suosiotaan.
Mutta Tanssi-lehteä kustantavalta keskukselta on nyt 2006 tulossa uusi suora yleisösuuntainenkin avaus. Kyseessä on tanssin katselijan opas.
"Minkä nimen opas sitten saakaan, niin se on tanssin aluekeskuksille ja muille toimijoille väline yleisötyöhön. Tarkoitus on mataloittaa katsomiskynnystä", Sanna Rekola huomauttaa.
Opas suunnataan lukioikäisistä aikuisiin. Kirjasena painettavan, kuvitettavan katsomisen avaimen tekstiosaa hioo parhaillaan Hanna Renvall.
Aiempaa ponnekkaammin Rekola aikoo suitsia tanssin tiedotuskeskusta kolmella saralla. Ne ovat kansainvälinen työ, valtakunnallinen aluekeskusten kanssa syntyvän toiminta ja tanssin tuotanto-olosuhteiden parantaminen.
"Valtakunnallinen työ on nyt helpompaa kun aluekeskuksissa on tiedotuskeskustyyppisessä työssä vahva kumppanuusosapuoli."
Rekolalla itsellään on likituntuma tanssin tähän verkostorakenteeseen muun muassa siksi, että hän istui aluekeskus-työryhmässä ja oli toinen tanssin vapaan kentän aloitteesta tiedotuskeskustyönä laaditun Askel tulevaisuuteen -raportin tekijöistä. Viimemainittu hahmotteli esimerkkibudjetein aluekeskustoimintaa.
"Tietääkseni kuitenkaan toistaiseksi minkään aloittaneen aluekeskuksen rahoitus ei ole visioimallamme tasolla."
Sanna Rekola otaksuu, että ilmeisesti varsinkin alueellinen rahoitus on ollut useassa tapauksessa niukempi kuin valtion rahoitus.
Perustyötään opetusministeriön rahoituksella tekevä, mutta muutoin projektirahoituksen turvin etenevä Tanssin tiedotuskeskus on yksi linkki suomalaisen kulttuurin vientihankkeessa.
Kun jo nyt ministeriövetoisen vientitoimen käynnistyksen yhteydessä on ehätetty piirtää linjoja yritysmuodon ja vientituen välille, haluaa Rekola korostaa, että Tanssin tiedotuskeskus ei ole yritys eikä se sellaiseksi voi aikoakaan, vaan on yhdistys jäsenjärjestöineen.
"Toinen asia kokonaan on, jos keskus jollain toimilla saattaa edesauttaa tanssialalla yritysten syntyä."
Tanssin tiedotuskeskuksen kulttuurivientihankeosan julkistamisen aikoihin keskus sai soittoja, että voisimmeko saada rahaa.
"Meillä ei ole olemassa kukkaroa, josta edelleen annettaisiin rahaa taiteilijoille, ryhmille. Mutta jos ministeriön kanssa sellaiseen jossain vaiheessa päädytään, niin voihan tiedotuskeskus olla avustuksia jakava taho."