Lontoo Heinäkuussa 2005 Lontoon metron terrori-isku toi lyhyessä ajassa yleisradioyhtiö BBC:n kotisivuille 20 000 kommenttia, 3 000 tekstiviestiä ja tuhat valokuvaa. Niiden jälkeen yhtiö ei ole enää ollut entisensä.
"Silloin me tajusimme, mistä uudessa journalismissa on kysymys. Meidän internetyksiköllämme oli valtavasti yleisöltä tullutta materiaalia, jota yritimme jakaa eteenpäin television, radion ja muiden yksiköiden käyttöön", BBC:n kotisivujen toinen päätoimittaja Paul Brannan sanoo.
Niin BBC kuin kaikki muutkin viestintävälineet ovat aina saaneet yleisöltä juttuvinkkejä ja satunnaisia valokuvia esimerkiksi onnettomuuksista. Lisäksi toimittajat yrittävät usein kysyä yleisön mielipidettä. Ennen internetiä yleisön osuus toimitustyössä oli kuitenkin hyvin pieni ja satunnainen.
Verkkouutisilla
viisi miljoonaa lukijaa
BBC:n verkkouutisilla on yli viisi miljoonaa eri lukijaa viikoittain. Lukijoiden kommenteista on tullut merkittävä uutislähde. Brannanin mukaan Lontoon metropommit opettivat yhtiötä käyttämään näitä vinkkejä laajasti myös tv-lähetyksissä.
"Yhtenä iltana tämän vuoden alussa kaksi television pääuutista tuli suoraan netistä. Yksi utelias mies oli kuvannut Heathrow´n lentokentän hylättyjä matkalaukkupinoja ja paljastanut, että lentokenttäväen lakon jälkeen kenelläkään ei ollut kiirettä niiden palauttamiseksi omistajilleen."
Palkkioita
ei makseta
"Toinen saman illan uutinen koski Irakissa palvelevien sotilasperheiden huonoja asunto-oloja. Saimme siitä vinkin ja laitoimme nettiin kyselyn, johon tuli runsaasti vastauksia. Armeija ei olisi missään nimessä päästänyt meitä kasarmeilleen asumistasoa kartoittamaan."
Vaikka yleisö on entistä tiiviimmin mukana toimitustyössä, niin palkkioita julkaistujen kommenttien tai kuvien lähettäjät eivät voi odottaa. Etenkin kuvien osalta BBC joutuu myös tarkastamaan niiden autenttisuuden ennen kuin ne julkaistaan.
"Soitamme yleensä lähettäjälle ja kysymme, missä ja miten kuva on otettu. Jos vastaukset tuntuvat jotenkin epämääräisiltä, emme julkaise kuvia", Brannan sanoo.
Usein julkaistut kuvat ovat onnettomuuksien silminnäkijöiden ottamia. Jos niistä maksettaisiin, törmättäisiin isoon eettiseen ongelmaan.
"Tieto siitä, että onnettomuuskuvista saa palkkion, voisi muuttaa yleisön käytöstä onnettomuuspaikalla. Se voisi kannustaa käyttämään kameraa silloin, kun pitäisi auttaa onnettomuuden uhreja."
Joillekin pelkästään reportterileikistä voi tulla kannustin riskinottoon. Joulukuussa 2005 Euroopan rauhanajan suurin tulipalo Lontoon pohjoispuolella Buncefieldissä sai pari nuorta miestä urheilemaan henkensä kaupalla. He kuvasivat vaarallisen läheltä palavia öljysäiliöitä, jotka olisivat voineet räjähtää.
Ohjelma-arkistot
nettiin
Samalla kun yleisöstä on tullut tärkeä uutislähde, myös yleisradioyhtiö on opetellut uusia yleisön palvelutapoja. Kun tekniset ongelmat ja tekijänoikeuskysymykset saadaan ratkaistuksi, BBC aikoo tuoda ison osan ohjelma-arkistoaan kaikkien käytettäväksi.
Ensimmäinen kokeilu on jo meneillään. Sen aikana kaikkiaan 20 000 brittiä voi hakea arkistoista yli miljoonaa eri ohjelmanimikettä.
Netin omiin palveluihin kuuluvat muun muassa erilaiset vaalikoneet tai laskurit, joiden avulla ihmiset voivat ymmärtää poliittista päätöksentekoa.
Yksi BBC:n mutkikkaimmista hankkeista on sähkölaskuri, jonka käyttäjä voi päättää, millaista sähköntuotantoa hän Britanniaan haluaisi. Tietokone kertoo, kuinka kalliiksi käyttäjän toiveet kävisivät ja kuinka paljon ne vaikuttavat hiilidioksidipäästöihin.
"Myös erilaiset karttapohjat ja graafiset aineistot säilyvät netissä hyvin. Meiltä kysytään usein, saavatko esimerkiksi koululaiset käyttää niitä kurssitöissään. Tietenkin saavat", Paul Brannan sanoo.