Yleisövihjeet auttoivat poliisia sieppaajan jäljille. Poliisi pidätti maanantai-iltana 36-vuotiaan miehen, jota epäillään oululaistytön sieppauksesta ja törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Mies pidätettiin kotinsa läheltä kello 18 aikoihin. "Epäily tähän henkilöön on vahva", rikoskomisario Matti Luolavirta totesi lyhyessä tiedotteessa.
Epäillyn uhri, 8-vuotias tyttö, katosi lauantaina Oulun Myllyojalla, kun hän oli palaamassa leikkipuistosta kotiinsa. Ennen tapahtumaa teosta epäilty saattoi yrittää toisenkin lapsen sieppausta aikaisemmin.
"Ilmeisesti samana päivänä joku mies on lähestynyt kadulla ollutta lasta ja lapsi on juossut karkuun Myllyojan päiväkodin pihalle", kertoo tutkintaa johtava rikoskomisario Matti Luolavirta.
Luolavirran mukaan tiedon oikeellisuudesta ei ole varmuutta. "Nämähän rupeavat jossakin vaiheessa elämään omaa elämäänsä", Luolavirta viittaa lukuisiin vihjeisiin.
Vihjeitä tuli
lopulta paljon
Poliisin pidättämä mies ei tehnyt vastarintaa. Epäillyn jäljille päästiin paitsi yleisövihjeiden, myös poliisien omien tutkimusten avulla. Poliisi ehti saada monenlaisia vihjeitä, muun muassa itsensäpaljastajista, vaikka Luolavirran mukaan kyseessä on aivan erilainen rikos.
Luolavirran mukaan sunnuntaina Myllyojan ostoskeskuksen lähellä tapahtunut vapauttaminen ei ole tallentunut ostokeskuksen valvontakameroihin. Miehen tuntomerkkejä ei annettu julkisuuteen, sillä ne olivat Luolavirran mukaan liian epäselvät.
Poliisi teki vihjeiden perusteella maanantaina lukuisia tarkistuksia muun muassa Hiukkavaarassa ennen pidätystä. Sen jälkeen poliisi oli vaitonainen.
"Seuraava tiedote tulee huomenna tiistaina", Luolavirta totesi illalla lähettämässään tiedotteessa.
Viha on normaali
reaktio
Myllyojan sieppaus ja hyväksikäyttö puhuttaa myös lapsia. Tieto leviää koulussa, kaveripiireissä ja aikuisten puheista. Psykologi, perheterapeutti Kristiina Muhosen mukaan tapaus tuo lasten elämään samanlaista turvattomuutta kuin esimerkiksi Aasian tsunamionnettomuus. Paras tapa torjua pelkoa on puhuminen.
"Se, että aikuiset aktiivisesti puhuvat lasten kanssa, niin se on se mikä lapsia auttaa. Välttämättä ei kannata jäädä odottamaan sitä, että lapsi itse tulee kysymään, mitä tämä tarkoittaa. Lapset kuitenkin keskustelevat siitä keskenään, mutta he voivat ajatella, että vanhemmat eivät halua puhua siitä", Muhonen sanoo.
Muhosen mukaan lapsille voi opettaa, että sellaisiin ehdotuksiin, jotka pelottavat tai joita ei halua tehdä, pitää vastata kieltävästi. "Auktoriteetteja, kuten opettajia pitää kuunnella ja kunnioittaa, mutta mihin tahansa ei tarvitse suostua", Kristiina Muhonen toteaa.
Aikuinen reagoi pedofiiliuutiseen helposti vihalla. Se on Muhosen mukaan normaali reaktio. Viha ei kuitenkaan auta uhria eikä muitakaan lapsia.
Muhonen sanoo, että pedofiilin uhrille jää todennäköisesti elinikäinen trauma kokemuksistaan. "Tietysti se vähän riippuu siitä, mitä on tapahtunut, onko käytetty väkivaltaa ja kuinka kauan se on kestänyt. Tällaisiinkin on olemassa kriisiapua ja traumaterapiaa myöhemmässä vaiheessa, eli siitä on mahdollisuus päästä yli. Varmaan on niin, että ihan kokonaan se ei koskaan unohdu."