Hallituksen päätös eläkeiän nostamisesta on saanut palkansaajapuolen uhkailemaan jopa yleislakolla.
Valtiotieteen tohtorin, dosentti Timo Kyntäjän mukaan yleislakko on vakava poliittinen mielenilmaus hallituksen sooloilua vastaan. Siinä korostuu suomalaisen yhteiskunnan vahva konsensushakuisuus.
Yleislakon toteutumista Kyntäjä pitää epätodennäköisenä. Hän uskoo, että pelkkä lakonuhka saa hallituksen perääntymään hyvissä ajoin ennen lakon valmistelua.
Kyntäjä ennustaa, että lakosta voi tulla korkeintaan kolmen päivän mittainen mielenosoitus. Koko yhteiskunnan halvaannuttava yleislakko sopii huonosti ay-liikkeen strategiaan. Pitkät ja puuduttavat lakkotaistelut ovat jääneet historiaan jo kauan sitten.
Aho ja Vanhanen sortuivat sooloiluun
Suomalaisesta tulopolitiikasta väitellyt Kyntäjä korostaa, että yleislakko on suunnattu hallitusta, ei työnantajia vastaan. Hän epäilee, että jotkut työnantajat saattavat nykyisessä taloustilanteessa olla lakosta jopa helpottuneita, kun säästyvät palkanmaksulta.
Sosiaalidemokraattien tuki yleislakolle on Kyntäjän mielestä odotettua ja suomalaisen politiikan historian mukaista.
Yleislakon uhka 1990-luvulla sai myös Esko Ahon hallituksen perääntymään, ja niin uskoo Kyntäjä käyvän nytkin.
Hän arvelee, että hallituksessa mietitään parhaillaan kuumeisesti, mikä olisi kunniakas tapa perääntyä menettämättä kasvojaan. Takaraja on viikon päästä, kun ay-liikkeen luottamusmiehet kokoontuvat Helsingissä.
Molemmissa tapauksissa porvarihallitus ajautui kriisiin ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Ahon hallituksen "työreformilla" pyrittiin vähentämään ay-liikkeen valtaa. Yksi reformin käsikirjoittajista oli pääministeri Matti Vanhanen.
"Tilanteita voi verrata siinä mielessä, että hallituksen ja keskustan puolelta on tehty taitamattomia poliittisia avauksia", Kyntäjä analysoi.
Kriisejä edelsivät talouden taantuma ja keskustan sooloilu. Ahon hallitus yritti korottaa työeläkemaksuja, Vanhasen hallitus eläkeikää. "Poliittista sooloilua vakavassa taloustilanteessa ei katsota hyvällä. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaisten työuria pitää saada pidennettyä. Kyse on keinoista. Nyt keinovalikko epäonnistui", Kyntäjä toteaa.
Joukkomellakoita tuskin nähdään
Vanhasen hallituksen ja palkansaajien välinen kriisi poikkeaa Kyntäjän mukaan olennaisesti vuodesta 1956, jolloin yleislakko toteutui.
Lakkolaiset saivat läpi vaatimuksensa, mutta jo syksyllä devalvaatio vei lakolla voitetut palkankorotukset. Nykytilanne ei Kyntäjän mukaan ole missään tapauksessa yhtä kova kuin vuonna 1956. Silloin oli kyse luokkayhteenotosta, joka ei enää ole mahdollista.
"Nyt on käsillä jonkin sortin poliittinen kriisi. Se saattaa olla hankala asia, kun taloustilanne on mitä on. Tässä korostuu suomalaisen yhteiskunnan konsensushakuisuus, ja siksi hallituksen irtiottoa ei katsota hyvällä", hän vertailee.
Suomalaiset ovat Kyntäjän mukaan perusrauhallista väkeä. Hän ei usko, että luottamusmiesten kokoontuminen ensi viikon lauantaina paisuu joukkomellakoiksi, vaikka edellisen yleislakon aikaan olikin pieniä "mellakanpoikasia", kun jotkut porukat ottivat yhteen poliisin kanssa.
"Suomalaiset ovat perusrauhallista väkeä, jotka voivat ryhtyä lakkoon, mutta eivät mellakoimaan", Kyntäjä arvelee.