Yli 100?000 suomalaista ilmoitti Facebookissa tykkäävänsä ehdotuksesta, että Suomessa järjestettäisiin perjantaina yleislakko protestina kansanedustajien tuleville palkankorotuksille.
Sosiaalinen media on saanut polkaistuksi pystyyn erilaisia virtuaalisia kansanliikkeitä ihan hyvienkin asioiden puolesta. Useimmat niistä ovat olleet virtuaalitodellisuuteen hyvinkin sopivia kevyemmän sarjan performansseja, joissa on ollut helppoa ja hauskaakin olla hengessä mukana.
Itse kukin saattoi havaita, kuinka hyvin -- tai ehkä pikemminkin huonosti -- yleislakkoehdotus muuttui käytännön toiminnaksi. Jos lakkoliikehdintää oli, se jäi hiljaiseksi kapinoinniksi, jossa osoitettiin mieltä tekemällä kahta ahkerammin työtä ennen viikonlopun alkua.
Sanalla yleislakko on painava kaiku. Yleislakon järjestäminen ja siihen ryhtyminen on aivan muuta kuin Tykkää-painikkeen klikkaus Facebookissa. Jos sosiaalinen media haluaa aivan oikeasti varteenotettavaksi yhteiskunnalliseksi voimaksi, se tekee itselleen karhunpalveluksen tällaisella pelleilyllä.
Ylipäätään yleislakkokehotuksen liikkeelle lasku kertoo ideanikkareidensa huonoista pohjatiedoista. Yleislakkoasetta on tähän asti kaivettu esille esimerkiksi silloin kun työmarkkinaneuvotteluissa ei ole ole nähty enää muita vaihtoehtoja. Asetta väläyteltiin 1990-luvun laman aikaan, kun hallitus suunnitteli leikkauksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Eikö mielenosoitus eduskuntatalon edessä olisi ollut alun perinkin paljon fiksumpi ehdotus?
Facebook-kehotuksen voimasta kertoo jotakin se, ettei patruunoiden EK vaivautunut tuomitsemaan hanketta ja ettei ay-liikekään ollut solidaarinen.