Edunvalvonnan määrä on kasvanut Oulun maistraatin alueella lähes 6 00 hengellä vuoden 1999 holhoustoimilain muuttumisen jälkeen.
"Yleisen edunvalvojan toiminnan luonne on muuttunut. Välillä voi joutua toimimaan ristiriitatilanteissa. Jos perheen sisällä ollaan vaikka monta mieltä siitä, kuka sopisi edunvalvojaksi tai perheen sisällä on eturistiriitoja. Silloin saattaa olla, että käräjäoikeus määrää yleisen edunvalvojan", kertoo henkikirjoittaja Eila Keränen Oulun maistraatista.
Tällä hetkellä päämiehiä on kaikkiaan noin 3 000.
Myös yleisen edunvalvonnan eli entisen virkaholhouksen tarve on jonkin verran lisääntynyt. Lähes puolet edunvalvontaa tarvitsevista eli päämiehistä on jo sen piirissä.
Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan etuaan, kuten hallitsemaan rahankäyttöään. Edunvalvoja on päämiehensä luottohenkilö. Hän puolustaa päämiehen etuja ja edustaa tätä asioissa, jotka on määrätty hänen hoidettavakseen. Tehtävän sisällöstä päättää maistraatti tai käräjäoikeus.
Kanteluja edunvalvojien toiminnasta tulee maistraattiin jonkin verran, pääasiassa päämiehiltä.
"Varsinkin alussa päämiehet eivät saa omasta mielestään tarpeeksi käyttövaroja. Kyllä me aina maistraatissa tutkimme kaikki valitukset, mutta harvoin on mitään moittimista. Joskus päämies ei esimerkiksi välttämättä ymmärrä paljonko hänen lääkkeensä todellisuudessa maksavat kuukaudessa", Keränen kertoo.
Laaja asiakaskunta
Oulun edunvalvontapalveluiden yksikössä hoidetaan Oulun lisäksi Hailuodon, Kempeleen, Limingan, Oulunsalon, Tyrnävän ja Ylikiimingin edunvalvontatehtävät.
Yksikössä työskentelee tällä hetkellä 11 henkilöä, joista kolme on yleisiä edunvalvojia. Asiakkaita heillä on tällä hetkellä 750.
"Asiakkaita on laidasta laitaan. Joitakin emme tapaa ollenkaan, toiset ottavat yhteyttä lähes päivittäin. Kontakteja on päämiehen tarpeen mukaan", kertoo johtava yleinen edunvalvoja Matti Lukkarila.
Lukkarila kertoo, että lakimuutoksen jälkeen uusia asiakkaita on tullut yli 500. Asiakkaiden kokonaismäärä ei ole kuitenkaan kasvanut näin paljon, sillä tilanteiden muuttuessa edunvalvonta saatetaan purkaa. Lisäksi asiakkaita poistuu kuoleman tai täysi-ikäiseksi tulemisen kautta.
"Edunvalvojan hakeminen on helpottunut uuden lain myötä.", Lukkarila toteaa.
Nykyisen lain mukaan lähes kuka tahansa voi tehdä ilmoituksen edunvalvonnasta maistraatille, joka tutkii tilanteen.
Yleisen edunvalvojan asiakaskunta on varsin laaja. Päämiehenä voi olla niin vanhus kuin vastasyntynytkin. Pääasiassa kyse on taloudellisten asioiden hoitamisesta.
"Tavoitteena on luottamuksellinen suhde sekä päämiehen että hänen sidosryhmiensä kanssa. On usein myös niin, ettei se toimi. Päämies saattaa vastustaa koko edunvalvontaa. Edunvalvoja saattaa joutua tekemään ratkaisuja, joista päämies ja hänen sidosryhmänsä eivät ole samaa mieltä", Lukkarila sanoo.
Edunvalvojat työskentelevät Oulussa hallintoviraston alaisuudessa. Laki korostaa edunvalvojien puolueettomuutta, joten yleinen edunvalvonta pyritään kunnissa järjestämään jonkin muun kuin sosiaalitoimen yhteyteen.