Pääkirjoitus

Yle joutui to­si­asioi­den eteen

Julkisen palvelun radio- ja televisiotoiminnasta vastaava Yleisradio joutuu mediamaailmassa kohtaamaan saman tilanteen, jota painettu media on elänyt jo vuosikausia.

Julkisen palvelun radio- ja televisiotoiminnasta vastaava Yleisradio joutuu mediamaailmassa kohtaamaan saman tilanteen, jota painettu media on elänyt jo vuosikausia.

Nuoret ja nuoret aikuiset kaikkoavat Ylen kanavilta pirstaloituvaan mediakenttään, kaupallisille kanaville ja nettiin. Samaan aikaan enenevä määrä kansalaisia jättää tv-maksun maksamatta.

Palvelujen monipuolistaminen, uutisten, ohjelmien ja arkistojen tarjoaminen netissä ilmaiseksi eivät ole muuttaneet tilannetta paremmaksi. Samaan aikaan television suurkuluttajat valittavat uusintojen määrää ja formaattien kopioimista kaupallisilta kanavilta.

Yleisradiossa on kuultu mitä kello käy. Laatua ja runsasta ohjelmatarjontaa ei voi tarjota enää samalla mitalla, kun tulopuolella on joka vuosi 20-30 miljoonan euron vajaus. Yleisradiokaan ei voi toimia loputtomiin tappiolla.

Tutulta kuulostavan reseptin mukaan ohjelmatarjonta pidetään entisellään, mutta talous tasapainotetaan tehostamalla ja uudistamalla toiminta- ja tuotantotapoja.

Käytännössä se tietää nykymenoon tottuneelle henkilöstölle haastavia aikoja, kun kevyitä tuotantoformaatteja tuotetaan uutta tekniikkaa hyödyntämällä. Työn määrä kasvaa, kun ulkopuolista ohjelmatarjontaa ja freelancereiden käyttöä karsitaan. Myös henkilöstön määrää on tarkoitus vähentää 156:lla vuoden 2012 loppuun mennessä.

Raskaita tv-tuotantoja eli laadukkaita sarjoja samoin kuin aikaa ja vaivaa vaativia dokumentteja on siis luvassa aiempaa vähemmän. Televisio ja radiokanavat profiloidaan eri kohderyhmille. Voimavaroja on tarkoitus siirtää erityisesti ohjelmiin, joiden uskotaan tavoittavan nuoret nykyistä paremmin. Tyyli-, toteutus- ja kerrontatapojen luvataan uudistuvan.

Vakava takaisku monille televisiokatsojille on urheilutarjonnan väheneminen tai siirtyminen muille kanaville. Yleisradiolla ei ole enää varaa maksaa maltaita suurten urheilutapahtumien televisio-oikeuksista.

Yleisradio on arvostellut urheilulla rahastamista ja esitysoikeuksien paketointia, niin että suosittujen lajitapahtumien ohella on kylkiäisinä ollut pakko ostaa lajitapahtumia, joille ei ole suurta kysyntää.

Toisaalta myös lajien seurannassa ja arvostuksessa on vuosikymmenten varrella tapahtunut muutoksia. Esimerkiksi murtomaahiihdon sijaan aivan uudet lajit ovat vallanneet alaa nuorison keskuudessa. Yleisradio välittää vielä Lontoon olympialaiset 2012, mutta jatkosta ei ole tietoa.

Olennaista Yleisradion tulevaisuuden kannalta on, miten sen rahoitus järjestetään. Nykyinen tv-maksukäytäntö koetaan eriarvoistavaksi, eivätkä kaikki edes maksa sitä. Vuosi sitten Ylen eri rahoitusmalleista käytiin kiivasta keskustelua. Yleisradiosta vastaava viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) ei saanut läpi malliaan, joka olisi rahoituksen lisäksi muuttanut hallintorakenteita. Asia siirtyi kohun jälkeen seuraavalle hallitukselle. Rahoitusuudistus odottaa edelleen ratkaisua.