Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän linjauksia kerrottiin yllättäen julki jo viime torstaina, etuajassa aiemmin ilmoitetusta. Työryhmän esitykset eivät tuo mullistusta, edes sanottavaa muutosta, Ylen asemaan tai suomalaisen viestinnän kenttään.
Rahoituksen kannalta keskeinen esitys on Yle-veron säilyminen. Tällä vaalikaudella rahoitukseen ei tehdä inflaatiotarkastuksia, mutta vuodesta 2020 alkaen indeksikorotukset palaavat. Hitaan inflaation aikana vuosittaiset laskennalliset menetykset jäävät noin 500 miljoonalla vuosittain operoivalle Ylelle vähäisiksi, runsaaseen 10 miljoonaan euroon vuodessa.
Näin Yle säästyy samanlaisilta leikkauksilta, jotka ovat monia julkisrahoitteisia instituutioita viime aikoina koetelleet. Jos vielä markkinaehtoisten viestinten tulot lähivuosina yhä kutistuvat, Ylen asema suomalaisessa viestinnässä vahvistuu edelleen.
Ylen julkisen palvelun tehtävästä tai sen muutoksista ei ainakaan torstaina kerrottu pitkälle meneviä yksityiskohtia. Selvää on, että rahoituksen perusteella painetta muutoksiin ei juuri tule. Yle pystynee esimerkiksi välittämään merkittävimmät maailmanlaajuiset urheilutapahtumat, mikä julkisen palvelun tehtävään luontevasti istuukin.
Ylen tehtävään tulee työryhmän muotoilun mukaan kuulumaan suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja kulttuurinen moninaisuus. Viimeksi mainittu termi korvasi perussuomalaisia riiponeen sanan ”monikulttuurisuus”, mutta käytännössä kyse lienee samasta asiasta. Tällä verbaalisella kikalla puolueen vaatimukset Ylen rahoituksen kovista leikkauksista saatiin työryhmässä kuitenkin vaimennettua.
Ylelle annettiin kehotus pyrkiä yhteistyöhön muiden tiedotusvälineiden kanssa. Tavoitteeksi työryhmä asetti myös paluun Suomen Tietotoimiston eli STT:n asiakkaaksi.
Yle luopui tietotoimistosta joitakin vuosia sitten, mikä on tehnyt STT:n toiminnan ylläpidon raskaaksi sen nykyisille rahoittajille ja asiakkaille. Jos Yle tulee uudelleen STT:n asiakkaaksi, tietotoimisto voi jatkaa toimintaansa vakaammalta pohjalta, mistä muutkin viestimet hyötyisivät.
Yle on eduskunnan alainen valtionyhtiö. Nyt työryhmä esittää, että kansanedustajista koostuvan hallintoneuvoston asemaa Ylen taustalla vahvistetaan.
Poliitikot siis haluavat Ylen tiukempaan otteeseen. Esityksen vakuutettiin kuitenkin tarkoittavan, ettei hallintoneuvosto vastedeskään päättäisi journalismista tai ohjelmista, vaan ohjaus ja valvontaa koskisi enemmänkin strategiaa.
Miten malli toimii, selviää tuonnempana. Muutos on yllättävä siinä mielessä, että muissa valtionyhtiöissä päätöksentekoon puuttuvat poliittiset hallintoneuvostot koettiin jo vuosia sitten lähinnä taakaksi ja ne lakkautettiin. Strategiasta päättäminen ja ohjauskin jättävät hallintoneuvostolle epäsuoran mahdollisuuden vaikuttaa Ylen uutis- ja ohjelmatarjontaan.
Pääkirjoitus