Valtiollisella postiyhtiö Itellalla ja konsulttiyhtiö Pöyryllä on tytäryhtiöt veroparatiisissa Brittiläisillä Neitsytsaarilla, kertoi Ylen MOT-ohjelma maanantaina.
Itellan veroparatiisiyhtiö on venäläinen National Logistic Company, joka tuli Itellalle vuonna 2008 yrityskaupan myötä. Yhtiön omistajat olivat kolme venäläistä liikemiestä, joiden yritykset oli rekisteröity neljään eri veroparatiisiin.
Itella Logistiikan Venäjän-johtaja Vesa Vertanen sanoo, että Neitsytsaarten yhtiö on määrä järjestää pois yhtiön rakenteesta tämän vuoden kuluessa. Yhtiö on siirtymässä toiseen veroparatisiin, kyproslaisille omistusyhtiöille.
Pöyryn asianajajan Anne Viitalan mukaan veroparatiisiyhtiö JP-Invest perustettiin vuonna 2005, koska se oli tuolloin ”verotehokkain ratkaisu”. Viitalan mukaan yhtiön tehtävä on omistaa tiettyyn projektiin liittyviä osakkeita eikä sen kautta kulje liiketoimintaa.
Rahojen vieminen veroparatiiseihin on usein laillista, mutta paratiiseja voidaan käyttää myös laittomaan veronkiertoon.
Jättivuoto paljasti
MOT:n tiedot ovat peräisin tutkivien toimittajien kansainvälisen yhteistyöringin saamasta 2,5 miljoonan salaisen asiakirjan vuodosta. Vuoto koskee kahta veroparatiisipalveluja myyvää yhtiötä ja yli 122 000 yritystä, joilla on toimintaa veroparatiiseissa.
Veroparatiiseista kirjan kirjoittanut tutkija Matti Ylönen sanoo STT:lle, etteivät suomalaisia yhtiöitä koskevat paljastukset ole aineiston dramaattisimmasta päästä. Hän katsoo aineistoa olevan kuitenkin niin paljon, että se tarjoaa aihetta jatkotutkimuksiin.
Meneillään oleva veronkiertokeskustelu on tutkijasta tervetullutta. Aihe on ollut ennenkin pinnalla.
– Vuonna 2009 rikkaiden ja nousevien teollisuusmaiden G20-ryhmä julisti, että pankkisalaisuuden aika on ohi. Silloin konkreettiset toimet jäivät hyvin vaatimattomiksi.
Ylönen katsoo, että Itellan kaltaisen valtionyhtiön olisi syytä pysyä erillään veroparatiisiyhtiöistä ja hankkiutua niistä nopeasti eroon, jos niitä yrityskaupoissa tulee.
– Ei se kovin monimutkaista olisi, Ylönen sanoo.
Verohallinto ei katso hyvällä
Ylen mukaan Verohallinto ei kommentoi Itellan toimintaa sinänsä, mutta katsoo yleisesti, että vaikutelma ei ole hyvä.
"Kun veroparatiiseja vastaan taistellaan maailmanlaajuisesti ja ne ovat Suomessa nyt ykkösagendalla monessakin yhteydessä, niin ei se hyvältä näytä", sanoo veroylitarkastaja Hannu Kuortti MOT:lle.
Veroparatiisin käyttämisessä ei sinänsä ole mitään laitonta. Verohallinnon mukaan veroparatiisiyhtiöt voivat olla passiivisia ja vaikuttamatta mitenkään toimintaan.
Veroparatiiseja on ympäri maailman
– Veroparatiiseiksi kutsutaan maita tai alueita, joissa on matala tai olematon veroaste ja tiukka pankkisalaisuus.
– Veroparatiiseihin päätyy usein harmaata rahaa, korruption tai rikollisuuden kautta hankittua omaisuutta.
– Veroparatiiseja tutkiva Tax Justice Network arvioi viime vuonna, että veroparatiiseihin on maailmanlaajuisesti kätketty noin 21–32 tuhatta miljardia dollaria (16–25 miljardia euroa).
– Rahojen vieminen veroparatiisiin voi olla laillista toimintaa tai veronkiertoa. Veronkierrosta on kyse esimerkiksi, jos yksityishenkilö kiertää sillä kotimaansa varallisuusverotusta. Verosuunnittelusta puhutaan, kun käytetään laillisia keinoja verojen minimoimiseksi.
– Veroparatiisien toimintaa on pyritty suitsimaan kansainvälisen yhteistyön ja tiedonvaihtosopimusten kautta. Työ on hidasta.
Ylen uutinen.
