Highland-lehmä Tsetsen tumma katse seuraa pitkän otsatukan takaa tarkkaan aitaukseen harppovia kaksijalkaisia. Lauman tarkassa arvojärjestyksessä ehdottomasti ylin matroona heilauttaa mahtavien sarvien kruunaamaa päätään ja astelee hitaasti kohti.
"Näin rauhallisen arvokkaasti ne katselivat paikkoja silloinkin, kun ne marraskuussa tänne tuotiin. Tuolla metsässä oleskelivat pari päivää ja saapuivat sitten rehupaaleille. Nyt ne ovat jo ottaneet paikan omakseen", Hassilan tilan isäntä Pekka Partanen kertoo pitkäkarvaisesta karjastaan.
Neljän lehmän ja neljän vasikan lauma ostettiin Pyhäjärveltä, jossa yrittäjät lopettelivat karjatilaansa. Partasten tilan tili tulee vielä navetassa märehtivistä lypsylehmistä, mutta ylämaalaisten varaankin lasketaan.
"Tulojahan näistä ei saa vielä pitkään aikaan. Tuo yksi sonnivasikka menee teuraaksi jonkun vuoden päästä, mutta muuten karjaa on tarkoitus lisätä. Sonnin ostoon tästä on pian lähdettävä", Partanen juttelee.
Suomessa on nelisentuhatta ylämaankarjan eläintä. Juuret juontavat rodun syntysijoille Skotlantiin Ruotsin, Tanskan ja Saksan tuontinautojen kautta.
Hassilan tilalle on myös hevosia. Pellot ovat luomuviljelyssä, ja hieman erikoisempi lihanautarotu tuntui kokeilemisen arvoiselta. Kovaltakin pakkaselta eristävän aluskarvan ja sadetakkina toimivan karkean päällyskarvan avulla eläimet selviävät mainiosti ulkona ympäri vuoden.
"Talvella niille tarjoillaan säilörehua, kesällä ne etsivät itse ruokansa metsälaitumelta. Kivennäistä vain lisäksi ja tietysti puhdasta vettä. Näillä on todella tehokas ruoansulatus, joten ne voivat ottaa ravinnon tarkkaan talteen karkeastakin rehusta", Partanen kehuu kasvattejaan.
Ylämaankarjan lehmä on tavallista lehmää matalampi. Se painaa 400-600 kiloa. Sonni on selvästi jykevämpi. Ylämaalainen kasvaa hitaasti, ja niinpä se astutetaan vasta kaksivuotiaana. Vastineeksi lehmä on pitkäikäinen: se tuottaa vasikan joka vuosi noin 15 vuoden ajan.
Ylämaankarjan liha on kysyttyä herkkua. Monelta suomalaiselta tilaltakin se myydään suoraan kuluttajille. Hyvän taljan arvo on satoja euroja. "En ole vielä päässyt maistamaan, mutta on kuulemma erinomaista pihvilihaa, tummaa ja marmoroitunutta."