Vasta yläasteella B-kielenä aloitetut ruotsin kielen opinnot tuottavat huonoja tuloksia suomalaisissa peruskouluissa. Selvästi paremman kielitaidon saavat oppilaat, jotka ovat valinneet ruotsin A-kieleksi jo ala-asteella.
Pojat oppivat ruotsia selvästi tyttöjä heikommin, ja he myös suhtautuvat ruotsin opiskeluun jonkin verran tyttöjä nuivemmin.
Lyhyen ruotsin lukijoista saivat parempia tuloksia kaupungeissa ja suurissa kunnissa koulua käyvät. Myös suurissa kouluissa päästiin parempiin tuloksiin.
Koululaiset eivä toivo ruotsin tunteja lisää. Kieltä pidetään kuitenkin tarpeellisena työelämässä.
Opetushallitus arvioi vuosi sitten ruotsin kielen hallintaa peruskoulun päättövaiheessa. Kokeeseen osallistui noin 700 oppilasta.