Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton valtion maille tällä viikolla esittämät lisärajoitukset ja vaatimukset hakkuiden lopettamisesta järjestöjen rajaamilla alueilla uhkaavat Metsähallituksen Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen hakkuita ja sen metsätyöpaikkoja syksyllä ja ensi talvena. Luonnonhoitoalue onkin kutsunut yhteistyötoimikuntansa YT-lain mukaiseen neuvotteluun lokakuun 10. päivänä.
Luonnonhoitoalueen mukaan luonnonsuojelujärjestöt vaativat selvästi suurempia rajoituksia kuin mitä tuoreessa, Ylä-Lapin porotalouden ja metsätalouden suhteita koskevassa niin sanotun Saarelan raportissa esitetään.
Järjestöjen vaatimuksilla olisikin toteutuessaan huomattava vaikutus hoitoalueen lähitulevaisuuden korjuuohjelmaan.
Metsätalouspäällikkö Pertti Heikkurin mukaan luonnonsuojelujärjestöt ovat viitanneet myös painostustoimiin metsäteollisuutta kohtaan.
Luonnonhoitoalueen mukaan sillä ei ole tässä tilanteessa varmuutta siitä, pystytäänkö suunnitellut hakkuut toteuttamaan ilman työmaiden häirintää tai pystyykö metsäteollisuus ottamaan vastaan kyseisiltä hakkuutyömailta saatua raaka-ainetta. Siksi se tutkii eri vaihtoehtoja toiminnan sopeuttamiseksi, mukaan lukien työntekijöiden mahdollinen lomauttaminen.
Saarelan raportissa esitettiin Ylä-Lapin luonnonhoitoalueen nykyisen 150 000 kuution hakkuusuunnitteen vähentämistä 13 000 kuutiolla. Luonnonhoitoalueen tarkempien laskelmien mukaan esitettyjen alueiden poistaminen hakkuiden piiristä pienentäisi suunnitetta seuraavien 20 vuoden aikana keskimäärin 17 000 kuutiota vuodessa. Luonnonsuojelujärjestöjen esitykset merkitsisivät vielä sitäkin suurempia vähennyksiä.
Luonnonhoitoalueella 50 metsuria
Luonnonhoitoalueen palveluksessa on tällä hetkellä noin 50 metsuria sillä lähes kaikki hakkuut tehdään miestyönä. Alueella toimii myös yksi yksityisen urakoitsijan monitoimikone, joka käsittelee vuosittain noin 17 000 kuutiota puuta.
Heikkurin mukaan ensi talven metsurityövoiman vähentäminen tuntuisi myös toimistotyöpaikoissa ja metsähallitukselle työskentelevien urakoitsijoiden töissä.
"Pidän suuressa arvossa sitä, että Metsähallitus kuuntelee eri tahoja ja on ottanut tämän viestin vastaan ja päätynyt tällaiseen johtopäätökseen", kommentoi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Heikki Simola yt-neuvottelujen käynnistämistä.
Luonnonsuojelijoiden, poromiesten ja luonnonhoitoalueen edustajat retkeilivät viime tiistaina kolmella uudella hakkuukohteella Inarissa. Kaksi niistä on Nellimissä ja yksi Inarin kirkonkylän lähellä. Simolan mukaan hoitoalueelle on yritetty viestittää sitä, että nykyinen hakkuusuunnite uhkaa metsien muita käyttömuotoja ja erityisesti porotaloutta.
"Huolellisesti ja paikallisia poromiehiä kuullen on tehty esitys metsistä, jotka tulisi säästää jotta porotalous jatkuisi", hän painottaa. Simolan mukaan hakkaaminen on "kertakäyttöä, jonka jäljiltä laitumien palautuminen kestää vuosikymmeniä eivätkä luppometsät palaudu koskaan".