Nallikari: Golf-kent­tä pul­lah­ti pois Hie­ta­saa­ren suun­ni­tel­mas­ta, ho­tel­li­han­ke etenee

Nuoret: Tik­to­kin suosio uu­tis­läh­tee­nä kasvaa no­peas­ti, mutta saa ou­lu­lais­nuo­ril­ta myös kri­tiik­kiä

Politiikka: Pää­mi­nis­te­ri Sanna Marin Ou­lus­sa: On mo­lem­pien maiden etu, jos Suomi ja Ruotsi ra­ti­fioi­daan Natoon yhtä aikaa

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Yk­si­tyis­ten met­sän­omis­ta­jien ke­me­ra-tu­kea jäi käyt­tä­mät­tä useita mil­joo­nia Poh­jois-Poh­jan­maal­la – ­va­roil­la olisi kun­nos­ta­nut 100 ki­lo­met­riä met­sä­au­to­tie­tä

Pohjois-Pohjanmaalla jäi käyttämättä viime vuonna useita miljoonia yksityisille metsänomistajille maksettavaa kemera-tukea.

Lyhenne kemera tulee sanoista Kestävän metsätalouden rahoituslaki, joka on voimassa tämän vuoden loppuun asti, kunnes uusi kannustinjärjestelmä Metka tulee voimaan.

Pohjois-Pohjanmaalla tukea maksettiin viime vuonna 6,4 miljoonaa euroa, kun varoja olisi ollut käytettävissä 8,9 miljoonaa euroa.  Käyttämättä jäi siis 2,5 miljoonaa, mutta käyttöaste oli silti maan keskiarvoa parempi.

Suometsänhoitoon tukea oli varattu 1,1 miljoonaa, josta käytettiin 700 000. Metsäteihin oli varattu 1,26 miljoonaa euroa, josta käytettiin 900 000. Nuoren metsän hoidon tukea oli varattu Pohjois-Pohjanmaalle 4,4 miljoonaa euroa ja tästä käytettiin 3,8 miljoonaa euroa.

Koko maassa kemera-tukea käytettiin yhteensä 37 miljoonaa euroa, ja käyttämättä jäi 20 miljoonaa. Käyttöaste valtakunnallisesti oli siis 65 prosenttia.

Korkein käyttöaste oli Kainuussa, 74 prosenttia, toiseksi korkein Pohjois-Pohjanmaalla, 72 prosenttia. Metsäkeskuksen tiedotteen mukaan tuen käyttö on vähentynyt viime vuosien aikana.

– Käyttämättä jääneelle tukisummalla Pohjois-Pohjanmaalla olisi ollut mahdollista tehdä nuoren metsän hoitoa yli 10 000 hehtaarin pinta-alalla tai kunnostaa metsäautotietä keskimääräisellä perusparannuskustannuksella lähes 100 kilometriä, toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsien määräaikaiseen suojeluun maksettu ympäristötuki on sen sijaan säilyttänyt suosionsa ja tuelle olisi ollut käyttöä määrärahoja enemmän. Pohjois-Pohjanmaalla tukea maksettiin 700 000 euroa, koko maassa 8,1 miljoonaa euroa.

Määrärahoja on tänä vuonna käytettävissä noin 15 miljoonaa euroa, eli tuen määrä lähes kaksinkertaistuu.

Yleisimpiä suojeltuja kohteita olivat rehevät ja puustoiset metsät, kuten lehdot ja korvet, pienvesien välittömät lähiympäristöt sekä monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät.

Ympäristötuki maksetaan mestänomistajille korvauksena 10 vuoden mittaisesta suojelusta, jolloin alue tulee jättää hakkuiden ja metsänhoitotöiden ulkopuolelle.