Oulu
Liikenne- ja väylähallintojen yhdistäminen saa kannatusta Oulun läänin valtio-, kunta- ja yrittäjäsektorin edustajilta. Sen sijaan väylätuotantoyksiköiden yksityistämiseen suhtaudutaan varauksella. Epäilyä herättää yksityisen kiinnostus kantaa huolta myös harvaanasuttujen alueiden liikenneverkosta.
Liikenneväylien hallinnon ja tuotannon tulevaisuutta on selvitelty "Tie auki taivasta myöten"- raportissa, jonka ovat työstäneet ylijohtaja Samuli Haapasalo ja yli-insinööri Tiina Korte Liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Selvitystyötä pohdittiin perjantaina Oulussa pidetyssä seminaarissa. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkiikin käynnistämään väylähallintouudistuksesta laajan keskustelun. Ministeriö on avannut muun muassa erityisen tieauki@mintc.fi -nimisen sähköpostikeskusteluosoitteen.
Selvityksen mukaan nykyiset Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos, Ajoneuvohallintokeskus ja lääninhallitusten liikenneosastot yhdistettäisiin uudeksi Liikennevirastoksi, jonka lisäksi syntyisi erillinen Liikenneturvallisuustoimisto riippumattomaksi valvojaksi.
Hallinnot niputtamalla niputettaisiin myös koko maan liikennejärjestelmä yhdeksi kokonaisuudeksi.
Selvityksessä paljon hyvääkin
Maakuntajohtaja Pentti Lampinen Pohjois-Pohjanmaan liitosta pitää esitystä hyvänä. Lampisen mukaan uudistus tehostaisi merkittävästi asioiden hoitoa aluetasolla.
"Oulussa sijaitsee jo nyt ehdotettuun Liikennevirastoon kuuluvia liikenteen aluehallintoyksikköjä. Koko Pohjois-Suomen kannalta on välttämätöntä, että myös uuden esitetyn organisaation aluehallintoyksikkö sijaitsee Oulussa", maakuntajohtaja pohtii ja korostaa, että hallintouudistus ei saa vaikuttaa pohjoisen Suomen erityispiirteisiin.
Esimerkiksi pohjoisen talvimerenkulun hoito ei saa tulla uhatuksi eikä myöskään eteläistä Suomea pienemmät väylämaksut saa muuttua.
"Näistä asioista on pidettävä tiukasti kiinni, ettei vain tule mitään "kylkiäisiä" uudistuksen myötä", Lampinen painottaa.
Kriittisimmin Oulussa koolla olleet virkamiehet suhtautuvat esitykseen, jonka mukaan VR-Rata Oy ja Tieliikelaitos muutettaisiin julkisiksi osakeyhtiöiksi ja niiden omistuspohja laajenisi niin, että valtio luopuisi osakeyhtiöistä pikkuhiljaa kokonaan.
Omistuspohjan laajentamisen porkkanana on yhteensä noin 600 miljoonan euron pääoman irtoaminen käytettäväksi huutavassa rahapulassa olevien liikennehankkeiden toteuttamiseen.
"Rahan saanti on sinänsä hyvä, mutta sopii epäillä lähteekö yksityinen panostamaan mainittuihin yhtiöihin. Toisaalta on olemassa uhka, että harvaanasuttujen alueiden tiestö ja rataverkosto kärsii, jos niiden hoidosta vastaa yksityinen. Näen tämän Pohjois-Suomelle selvänä uhkana", Lampinen sanoo.
Sen sijaan esitys VR-konsernin maaomaisuuksien myynnistä on Lampisen mukaan järkevä.
"Omaisuuksista saatava 500 miljoonaa euroa olisi hyvä raha odottaviin liikennehankkeisiin, kuten vaikkapa Seinäjoki-Oulu rataosalle, valtatie 4:lle välille Oulu-Kemi, valtatie 20:lle välillä Oulu-Korvenkylä tai Raahen meriväylähankkeeseen", Lampinen mainitsee.
Virkamiesselvitykseen annetaan helmikuun ajan lausuntoja, jonka jälkeen Liikenne- ja viestintäministeriössä selvitetään mahdolliset muutostarpeet. Sen jälkeen paketti siirtyy vaalien jälkeisen hallituksen käsiteltäväksi.