Yksityislääkäriä tarvitseva kansalainen voi tulevaisuudessa etsiä itselleen sopivan tohtorin suoraan kaikille avoimesta valtakunnallisesta nettirekisteristä. Kaikki yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavat rekisteröidään Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen valtakunnalliseen rekisteriin, josta tehdään myös kaikille avoin nettiversio.
Ratkaisematta on vielä kuluttajan kannalta tärkeä kysymys siitä, tulevatko myös muun muassa lääkärin saamat huomautukset tai oikeuksien menetykset avoimeen tietokantaan.
Valtakunnalliseen rekisteriin kaikki valvontatiedot tulevat, ja TEO:n ylijohtaja Jukka Männistö pitää tärkeänä, että esimerkiksi työnantajat saavat nämä tiedot helposti. Näin voitaisiin ehkäistä tapauksia, joissa oikeutensa menettäneet terveydenhuollon ammattilaiset jatkavat ammattiaan uusien työnantajien palveluksessa.
Laki yksityisten palvelujen rekisteristä on jo annettu. Laissa ei kuitenkaan säädetty, miten avoimesti tietoja kerrotaan kansalaisille suunnatussa nettiversiossa. Valvontatiedot ovat kuitenkin julkisia, ja nykyisin niistä saa tiedon esimerkiksi soittamalla Terveydenhuollon oikeusturvakeskukseen.
Ulkomailla sattuneet hoitovirheet ehkä uuteen pohdintaan
Lähiaikoina eduskunnalle annettava laki tuo Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle uusia tehtäviä. Ammatinharjoittajien lisäksi se ryhtyisi valvomaan myös sairaaloita sekä lääkäri- ja terveyskeskuksia. Havaittujen epäkohtien korjaantumista voitaisiin vauhdittaa uhkasakolla.
Mitään säännöllisiä tarkastuskäyntejä TEO ei tekisi, vaan valvontaa hoidettaisiin edelleen kantelujen ja tietoon tulleiden epäilyjen pohjalta, sanoo Männistö. Lääninhallitukset jatkaisivat edelleen valvontaansa, mutta nyt tiiviimmin oikeusturvakeskuksen ohjauksessa.
Avoin kysymys on vielä esimerkiksi se, kuuluvatko esimerkiksi laittomat hoitojonot valvonnan piiriin. Ylijohtaja Jukka Männistön mukaan hoitotakuun valvonta ei ole poissuljettu tehtäväkenttä. Kyseessä olisi kuitenkin aika suuri kulttuurin muutos.
"Toistaiseksi peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) on luvannut seurata niitä sairaanhoitopiirejä, joissa ylipitkiä jonoja vielä on. Tämä on varmasti alkuvaiheessa parempi keino kuin se, että TEO ryhtyisi määräämään uhkasakkoja", arvelee Männistö.
Hoitotakuu tuo pohdittavaksi myös vastuun ulkomailla sattuneista hoitovirheistä. Aikoinaanhan suomalaiset saivat korvauksia ulkomailla tehdyistä epäonnistuneista ohitusleikkauksista.
Enää tällaisia korvauksia ei ole maksettu, sillä potilasvahinkolakia muutettiin vuonna 1999 koskemaan vain Suomessa annettua hoitoa, sanoo ylilääkäri Aulikki Wallin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta, Männistö arvelee, tilanne saattaisi olla hoitotakuun aikana toinen, jos sairaanhoitopiiri ei pysty tarjoamaan hoitoa määräaikaan mennessä ja lähettää sen vuoksi potilaansa ulkomaille hoidettavaksi.