Yk­si­tyi­siä losseja on har­vas­sa

Oulu Pikkaralan lossi on yksi Suomen harvoista valtionavulla liikennöivistä yksityisistä losseista.Oulun läänissä se on ainoa.

Aina joku kulkee. Vielä koskaan ei ole ollut päivää ilman yhtään asiakasta, kertoo Pikkaralan lossinkuljettaja Kalle Männikkö.
Aina joku kulkee. Vielä koskaan ei ole ollut päivää ilman yhtään asiakasta, kertoo Pikkaralan lossinkuljettaja Kalle Männikkö.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Oulu

Pikkaralan lossi on yksi Suomen harvoista valtionavulla liikennöivistä yksityisistä losseista. Oulun läänissä se on ainoa. Lapin läänissä kulkee Räisälän lossi, mutta se on siirtymässä Lapin tiepiirille. Kaikkiaan valtionavulla liikennöi yksityisiä losseja toistakymmentä, arvioi rakennusmestari Kari Wessman Turun tiepiiristä.

Valtionavun peruste on, että reitin takana on oltava pysyvää asutusta tai sen on oltava liikenteen kannalta muuten merkittävä.

Oulun Pikkaralan lossireitti otettiin käyttöön 1930-luvulla, jotta Oulujoen pohjoispuolella asuvat viljelijät pääsisivät eteläpuolen pelloille. Pikkaralan yksityistien hoitokunnan liikennöimää lossia käyttävät yhä eniten lähiseudun asukkaat. Kylvö- ja korjuuaikaan saattavat traktorit kulkea kymmenenkin kertaa päivässä.

"Lapset kulkevat mummolaan pyörillä tästä muutaman kerran viikossa. Autolla tulee käytyä suunnilleen kerran viikossa", kertoi Ritva Tolonen, joka matkasi lossilla anoppilaan kolme lasta takapenkillä.

Lossi nopeuttaa Tolosten matkaa mummilaan, sillä lossin kautta sinne on matkaa nelisen kilometriä, ja Madekosken sillan kautta kierrettynä toistakymmentä kilometriä.

"Kesäisin on vilkasta, paljon pyöräilijöitä ja turisteja", kertoo lossinkuljettaja Kalle Männikkö.
Hän on kuljettanut lossia vuodesta 1986. Vuonna 1991 reitille saatiin uusi lossi läheiseltä Madekosken reitiltä, kun lossi korvattiin sillalla. Tielaitoksen omistama lossi on reitillä vuokralla.

"Vanhan puulossin kanssa oli joskus yllätyksiä, kun se saattoi aamulla maata tuolla pohjassa", kertoo Männikkö.

"Pumpuilla saatiin se tyhjäksi, niin se nousi pintaan."

Lossi on Oulujoen ainoa. Rahoituksesta 80 prosenttia tulee valtiolta, loput 20 prosenttia maksaa kaupunki. Valtionosuus on noin 20 000 euroa vuodessa, kertoo rakennusmestari Kari Uutela Oulun tiepiiristä.

Täysin yksityinen lossi on valmistumassa Iin Karhusaareen, jossa on vapaa-ajan asuntoja. Tähän asti autot on jätetty rantaan ja mökille on menty veneellä.

Lossin rahoittaa Karhun yksityistien hoitokunta, maksumiehinä on 30 henkilöä.

"Kustannusarvio on kaikkiaan noin 10 000 euroa", arvioi tienhoitokunnan puheenjohtaja ja saaren kesäasukas Sulo Koskela. Kapulalossi on jo valmiina, ja rantoja ruopataan parhaillaan. Liikenne on tarkoitus saada kulkemaan vielä tämän sulan aikana.

Tiehallinnolla on meneillään koko maassa hanke, jossa lyhyet lossimatkat korvataan säästösyistä silloilla mahdollisuuksien mukaan. Kyse on tiepiirien hallinnoimista losseista, jotka ovat lähinnä alle 250 metrin matkoilla.

"Tosin pitempiäkin matkoja voidaan korvata matalilla silloilla, jos alitse ei kulje venereittejä, huomauttaa Wessman.

Väylien takia myöskään kaikkia lyhyitä reittejä ei korvata silloilla.

Suurin osa korvattavista reiteistä on Turun tiepiirissä, jossa on myös puolet kaikista suomen 55 tiepiirien liikennöimistä losseista.