Valtatie 20:n laitaan viimassa kasautunut lumi ja vallinkaadon yhteydessä penkasta vierineet paakut lentävät kaarena Orvo Sirviön ajaman aura-auton edestä Kuusamossa.
Välillä hän laskee ajokkinsa varustukseen kuuluvan jyrsimen alas rouhaisten ajourien reunaan muodostuneen polanteen sileäksi.
Kokeneen kuljettajan ollessa ohjaimissa talvihoito näyttää tehokkaalta. Juuri nyt tosin ei tuiskuta, mutta joulun-uudenvuoden aikoihin lunta tuli leijui teille liiankin kanssa.
"Oli talven kiireisin aika, mutta mitään hässäkkää ei syntynyt. Minusta aurauksista selvittiin hyvin, ja samansuuntaista ollut myös yleisön palaute", toteaa Sirviö, joka auraa Koillismaan tiestöä yksityisen urakoitsijan Koillistie Määttä Oy:n palkollisena.
Tiehallinto avasi teiden kunnossapidon kilpailulle viisi vuotta sitten asteittain ja viime vuonna järjestelmä oli ensimmäistä kertaa käytössä koko maassa.
Oulun tiepiirin tiejohtajan Erkki Myllylän mielestä yksityiset toimijat ovat selvinneet tehtävästään siinä kuin valtion Tieliikelaitoskin.
"Kumpikin taho hoitaa leiviskänsä vastuullisesti ja taidolla, mutta joskus laadun alituksia tulee molemmille. Hankalina talvina saa olla vaikka minkälainen tekijä, eikä niiltä voi välttyä", Myllylä muotoilee.
Oulun tiepiirissä Tieliikelaitos on hallinnut alueurakoita keskimäärin kolmen neljäsosan osuudella.
Markkinoiden "terveyden" vuoksi olisi Myllylän mielestä suotavaa, että yksityiset kykenisivät kasvattamaan rooliaan.
Koillistie Määttä on tällä haavaa tiepiirin ainoa yksityinen urakoitsija, mutta aikaisemmin niitä on ollut useampiakin Tieliikelaitoksen rinnalla.
Tielaitoksen viiden vuoden takaista huomattavaa organisaatiomuutosta ja siihen kytkeytynyttä urakoiden kilpailuttamista Myllylä pitää menestystarinana paitsi Tiehallinnon näkökulmasta, myös veronmaksajien kannalta.
Hänen mukaansa kunnossapidossa tavoiteltiin koko maassa myötä 30-40 miljoonan euron vuosisäästöjä, mikä on toteutunut. Kun mukaan lasketaan muussa tienhoidossa saavutetut säästöt, valtion kokonaishyöty nousee 50-60 miljoonaa euroon.
"Ainoa huono asia oli sopeuttamistoimet, joihin Tieliikelaitoksessa jouduttiin."
Myllylä torjuu arviot siitä, että urakoinnin avaamisen myötä esimerkiksi teiden talvikunto olisi huonontunut ja onnettomuudet lisääntyneet. "Tilastoista käy selville, ettei näin ole käynyt."
Tiehallinto seuraa tienhoidon laatua jatkuvasti pistokoeluonteisesti, jota muun muassa tiepiirien tiemestarit tekevät.
Raporttien mukaan yksityiset urakoitsijat ovat hoitaneet kunnossapidon mallikkaasti myös Lapin läänissä.
"Jos rankkoja laadun alituksia havaitaan, niistä peritään sakko. Kaikille lipsahduksia joskus tulee, mutta kokonaisuudessa niillä ei ole ollut isoa merkitystä", Lapin tiepiirin tiejohtaja Tapani Pöyry sanoo.
Lapin kahdeksalla urakka-alueella yksityisten osuus markkinoista on tällä hetkellä urakkahinnoilla laskettuna noin puolet, mikä on enemmän kuin maassa keskimäärin.
"Näytöt on, että kunnossapidon vuosihinnat ovat tippuneet olennaisesti esimerkiksi 90-luvun tasoon verrattuna. Säästöt ovat piirissä neljänneksen luokkaa", Pöyry arvioi.