Yk­si­tyi­set per­he­ko­dit ja las­ten­suo­je­lu­lai­tok­set ha­luai­si­vat nuo­ri­so­lain – "Voi kun pa­lat­tai­siin 1970-lu­vul­le, jolloin lapsia sai vielä kas­vat­taa"

Kansanedustajat Katja Hänninen (vas.), Raimo Piirainen (sdp) ja Antti Rantakangas (kesk.) kuuntelivat vakavina, kun heille valaistiin, kuinka lapset ja nuoret oireilevat, kun heille ei kotona tohdita eikä sijaishuollossa saada laittaa turvallisia rajoja.

Rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta lapsistaan.
Rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta lapsistaan.
Kuva: Sari Kihnula

Kansanedustajat Katja Hänninen (vas.), Raimo Piirainen (sdp) ja Antti Rantakangas (kesk.) kuuntelivat vakavina, kun heille valaistiin, kuinka lapset ja nuoret oireilevat, kun heille ei kotona tohdita eikä sijaishuollossa saada laittaa turvallisia rajoja.

– Näissä puitteissa ei pystytä enää hyvää lastensuojelutyötä tekemään. Voi kun palattaisiin 1970-luvulle, jolloin lapsia sai vielä kasvattaa, huokaa Lamujoen perhekotien toiminnanjohtaja Tapio Siekkinen.

Lamujoen perhekotien kehitysjohtaja Auli Siekkinen kuvailee jotain olevan pahasti pielessä, kun sijaisperhe saa rangaistuksen, kun heillä sijoituksessa olleelta lapselta on otettu kännykkä pois. Jotta lastensuojelulaitoksessa saadaan tehdä edes huumeseula, pitää olla perustavaa laatua oleva epäilys nuoren juuri sen hetkisestä käytöstä.

Yksityisten perhekotien ja lastensuojelulaitosten yhdistys Luja ry päätti tehdä voitavansa, jotta lainsäätäjät heräisivät puuttumaan asiaan lastensuojelun sijaishuollon nykyisestä halvaannustilasta entiseen toimintakykyyn saamiseksi. Ammattikasvattajilla ei ole huoli vain sijaishuoltoyksiköihin sijoitetuista lapsista, vaan kaikista alaikäisistä.

Poliisina yli 30 vuotta työskennellyt, nykyisin Oulussa koulupoliisina toimiva Merja Rasinkangas perään kuuluttaa vanhempien vastuuta huolehtia siitä, että lapset hoitavat peruskoululaiselle kuuluvat tehtävät ja myös lähtevät kouluun.

– Vanhemmista on tullut ehkä enemmän lasten kavereita kuin huoltajia, tämä kehitys huolettaa minua.

Rajatta kasvaneet ovat väkivaltaisia niin, että jopa alaluokilla niin koulukaverit kuin henkilökunta joutuvat pelkäämään pienen koululaisen tunteen purkauksia.

Rikosylikonstaapeli Irmeli Korhonen on vakuuttunut, että lapsen etu olisi palata vanhaan kasvatustapaan, jos huoltaja päättää asioista.

– Se ei tee kenenkään oloa turvalliseksi, kun 12-vuotias saa päättää perheessä joka risauksesta.

Korhonen kertoi, kuinka poliisi on voimaton lastensuojelulaitoksesta hatkat ottaneiden etsinnässä, kun ilmoituksia tulee vuodessa pelkästään Oulun poliisilaitoksen alueella 400-500.

Ennen kuin lastensuojeluyksiköiden toimintavaltaa alettiin rajoittaa, saivat lapsen tuntevat, sijaiskasvattajat etsiä karannutta nuorta ja löydettyään tuoda hänet kotiin. Nykyisin sijaishuoltoyksikkö saa etsiä lasta, mutta hänet saa ottaa kiinni vain poliisi.

Edes poliisi ei saa jäljittää karanneen puhelinta. Ei, vaikka hänen vanhempansa sitä pyytäisi. Tässä on laissa selkeä puute. Usein karkumatkalainen syyllistyy rikoksiin, ja erityisesti tytöt ovat vaarassa joutua seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Kansanedustajat pyörittelivät epäuskosta päitään, kun heille muistutettiin, että marjametsään kadonneen puhelimesta voidaan tehdä paikannuspyyntö, mutta karanneesta nuoresta ei.

Erityisopettajana ansioitunut Tuomo Vilppola kehotti kansanedustajia puheiden sijaan toimimaan.

– Minkä ihmeen takia ei anneta välineitä, joilla nämä ongelmat ratkaistaisiin. Jos yhteiskunnassa halutaan säästää, annettaisiin työvälineitä paikkoihin, joissa jaksetaan vielä yrittää. Pienillä muutoksilla saataisiin oikaistua tilannetta.

Vilppola kuvaili lasten ja nuorten muuttuneen niin, että aikoinaan, kun hän opetti tarkkailuluokilla oli aines samanlaista kuin nykyisin tavallisessa luokassa. Asian kuntoon saattamiseen ei tarvita yhtään projektia, vaan esimerkkeinä löytyy työkaluja työhön, jolla lastensuojeluasiat saadaan oikealle tolalle.

Kansanedustajat lupasivat viedä sijaishuoltoa koskevat huolet eduskunnan tietoon kirjallisena kysymyksenä, lakialoitteena tai pikkuparlamentin istuntona.

Luja ry:n ehdotuksia

Lastensuojelulain rinnalle tulisi laatia nuorisolaki joka koskisi 12–17-vuotiaita ja määrittäisi nuoria koskevia velvollisuuksia, rajoittamistoimia ja seuraamuksia.

Rajoittamispäätösten perusteeksi pitäisi riittää asiakassuunnitelma, joka nostettaisiin ko. nuoren kasvatusta ja hoitoa määrääväksi asiakirjaksi.

Sijaishuoltoon pitää palauttaa oikeus kasvattaa lasta ilman, että valvova viranomainen kyseenalaistaa tavoitteita ja toimia.

Kilpailutuksia varten yhdenmukaiset säännöt.