Sallan kunta ja Itä-Lapin kuntayhtymä ansaitsevat kaiken kiitoksen sitkeydestään. Ilman niiden jatkuvaa aktiivisuutta olisi ajatus Sallasta itään suuntaavasta ratayhteydestä jo kokonaan kuollut ja kuopattu. Lapissa tehdyt kannattavuuslaskelmat eivät ole mitään painaneet, kun Helsingissä ei kerta kaikkiaan ole riittänyt mitään ymmärrystä radan mahdollisuuksille.
Ilman paikallista kansanliikettä olisi henkilöjunaliikenne Kemijärvellekin jo lakannut. Nyt kyse on siitä, nähdäänkö tavaraliikenteessä Salla pelkkänä turhana pussinperänä vai tulevaisuuden mahdollisuutena.
Esiin on tullut aivan uusi ajatus. Sallasta Venäjän Alakurttiin voitaisiin rakentaa yksityinen ratayhteys, jonka kautta avautuisi uusi kuljetusväylä Kuolaan ja Murmanskiin. Siellä on vireillä hyvin suuria taloudellisia ja teollisia investointeja, ja venäläisten kiinnostus Sallan yhteyteen on kääntynyt taas kasvuun.
Hollantilainen logistiikkayhtiö on tarttunut tilaisuuteen. Radan rakentaminen on tietysti vielä kovin monen mutkan takana, mutta Itä-Lappiin on jälleen virinnyt uusi toivo. Kannattavuusselvitykset päivitetään, pääomien saatavuutta tutkitaan.
Samaan aikaan Soklin kaivoskin on taas tapetilla. Jos Soklista tehdään rata Venäjän puolelle Kovdoriin, saataisiin malmi maailmalle ja kaivoksen avaus tulisi paljon lähemmäksi. Tässäkin olisi kyse yksityisestä, nimenomaan kaivosyhtiön rahoittamasta yhteydestä.
Suomen raideliikenteen avautuminen kilpailulle ensi vuoden alussa tulee Itä-Lapin kannalta kreivin aikaan. Valtio käärisi loputkin kiskot seudulta rullalle, mutta kansainväliset yhtiöt voivatkin katsoa asiaa toisesta kulmasta. Kuolan kuljetusten avaaminen saattaa antaa etulyöntiaseman sille, joka ehtii ensimmäisenä.
Yksityisten rautateiden rakentaminen Suomesta Venäjälle ei varmasti ole aivan yksinkertaista, mutta tuskin mahdotontakaan. Venäjällä on yksityisiä rautateitä - esimerkiksi Belkomur-yhtiö koettaa parhaillaan edistää Pohjois-Suomellekin kiinnostavaa yhteyttä Arkangelista ja Komista Uralille ja edelleen Kaukoidän ja Keski-Aasian kuljetuksiin. Ruotsissa ja Norjassa on yksityisiä junayhtiöitä, esimerkiksi Kiirunasta Narvikin satamaan johtavalla reitillä.
Vain Suomessa tämä kaikki on uutta ajattelua. Siksi onkin luontevaa, että kokemusta yksityisestä rahoituksesta haetaan ulkomailta. Itä-Lapissa ollaan tässä tilanteessa ajan hermolla. Soklin kaivoksen ja Kuolan kuljetusten avaaminen muuttaisi alueen aseman kertaheitolla.
paakirjoitus@kaleva.fi