Tie-, rata- ja vesiväylien rakentamista , kunnossapitoa ja kehittämistä pohtivan ministerityöryhmän raportti viivästyy ja näillä näkymin se julkistetaan helmikuun alkupuolella. Alunperin työn piti valmistua loppiaiseksi.
Niin sanottua infraryhmää johtaa liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd). Työryhmän sihteerinä toimii ministeriön liikenneväyläyksikön päällikkö Juhani Tervala.
Tervala on tässä vaiheessa erittäin niukkasanainen puhumaan ministerityöryhmän linjauksista. Työryhmä arvioi perusteellisesti kaikki kulkuväylät eli radat, tiet ja vesireitit.
Ratahallintokeskus, tielaitos ja merenkulkulaitos ovat jo esittäneet työryhmälle omat tavoitteensa väylien parantamiseksi ja rakentamiseksi. Myös maakuntaliitot ovat tehneet esityksiä alueidensa väylähankkeista.
Ministerityöryhmän mietintö väylähankkeista jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa käsittää hallituskauden eli hankkeet vuoteen 2007 saakka. Kakkosvaiheen hankejakso käsittää vuodet 2008 - 2013.
Eu haluaa kilpailuttaa
raideliikenteen
Liikenneväylien rahoitukseen on tulossa niin sanottu elinkaarimalli, jonka mukaan esimerkiksi moottoritien rakentamisessa käytetään yksityisrahoitusta, jossa yksityinen yhtiö rakentaa tien ja vastaa sen kunnossapidosta 15-25 vuotta.
Valtio maksaa yksityiselle yhtiölle vuosittain väylämaksuja, joilla hanke saadaan maksetuksi 15-25 vuodessa. Mallin käyttöönottoa vauhdittaa valtion tiukka budjettitilanne.
Ministeri Luhtanen on jo hyväksyttänyt elinkaarimalliin perustuvan väylien rahoitusvaihtoehdon talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa eli yksityisrahoitus on tulossa varsin pysyvästi julkisen rahoituksen rinnalle väylien rakentamisessa ja hoidossa.
Elinkaarimalli koskee toistaiseksi vain teiden rakentamista, mutta ministeriössä on pohdittu sitäkin, voitaisiinko elinkaarimalli ulottaa myös radoille.
Ratahallintokeskuksen ylijohtaja Ossi Niemimuukko vahvistaa, että yksityisen rahoituksen tulosta myös raideliikenteeseen on keskusteltu.
"Tällaiset elinkaarimallit tai muut yksityisrahoituksen muodot ovat ratapuolella huomattavasti vaikeampia toteuttaa kuin tieliikenteessä. Euroopan unioni edellyttää raiteilla kulkevan tavaraliikenteen avaamista kilpailulle. Tällä hetkellä Suomen radoilla operoi vain valtionyhtiö VR-Yhtymä Oy. Yksityinen rahoitus tarkoittaisi, että rataosuuksille tulisi yksityisiä yhtiöitä liikennöimään ja kilpailemaan."
Britanniassa rataverkko yksityistettiin noin vuosikymmen sitten, mutta ratojen kunnossapidossa ilmeni suuria ongelmia ja niinpä siellä on palattu lähtöruutuun eli yksityinen yhtiö vastaa radoista, mutta valtio tukee yhtiön toimintaa.
Ruotsi on jo avannut jonkin verran raideliikennettä yksityisille yrittäjille, lähinnä se tavaraliikenteen syöttöliikennettä isoille asemille. Huonekaluyritys Ikealla oli jonkin aikaa jopa oma juna manner-Euroopan tavaraliikennettään varten, mutta nyt se on luopunut siitä.
Niemimuukko korostaa ,että raideliikenteen pitää palvella koko Suomea samoin kuin tieverkostonkin. Pohjois-Suomessa on tällä hetkellä työn alla Seinäjoki- Oulu-rataosan mittava parannustyö. Radan vahvistamista tarvitaan, koska nopea Pendolino-yhteys ulottuu jo Ouluun saakka.
Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa ei ole kuitenkaan varattuna rahaa niin paljon, että Pendolinon huippunopeutta Ouluun, 140 kilometriä tunnissa, voitaisiin nostaa. "Tasoristeyksiä pitäisi poistaa, ja ainakaan vuoteen 2008 mennessä meillä ei ole mahdollisuutta nopeuden nostoon Seinäjoki-Oulu-osuudella."
Pohjois-Suomessa jatkuvat rataverkon sähköistystyöt. Sähköistys Rovaniemelle valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Sähköistykset Oulusta Vartiukseen ja Iisalmeen valmistuvat Niemimuukon mukaan vuoden 2006 loppuun mennessä. Sen jälkeen ei ole päätöksiä uusista sähköistyksistä.