Suomalainen päivähoitokenttä on murroksessa. Varsinkin isoissa kaupungeissa yksityisen päivähoidon osuus on viime vuosina kasvanut, ja alan suurimmat toimijat ovat laajentuneet vauhdilla.
– Yksityisen päivähoidon lisääntymisen on osaltaan mahdollistanut palvelusetelien ottaminen käyttöön, kertoo Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen.
Palvelusetelillä tai yksityisen hoidon tuella kunnat tukevat perheitä, jotka valitsevat yksityisen päivähoidon. Palvelusetelin käyttöä perustellaan usein edullisuudella kunnalliseen päivähoitoon verrattuna, mutta Pakasen mukaan kustannukset eivät aina ole vertailukelpoisia.
– Tämä on hiukan kyseenalaista, koska yksityinen yrittäjä määrittelee itse, millaista palvelua tarjoaa, Pakanen sanoo.
– Monet yksityiset päiväkodit eivät tarjoa esimerkiksi vuorohoitoa.
Pakanen on Oulusta, jossa yksityinen varhaiskasvatus kattaa lähes 40 prosenttia päivähoitopaikoista. Se on Suomessa suuri luku – Kuntaliiton erityisasiantuntijan Jarkko Lahtisen mukaan valtakunnan tasolla yksityinen päivähoito on alle 10 prosentissa.
– On paljon kuntia, joissa yksityistä toimintaa ei ole ollenkaan. Isoissa kaupungeissa tarjontaa on enemmän, Lahtinen kertoo.
Ketjuja ja pienyrityksiä
Yksityisen päivähoidon toimijat eivät ole samasta puusta. On kaikkea ulkomaisten sijoitusyhtiöiden omistamista ketjuista yhden yksikön pienyrityksiin.
– Monikansalliset ketjut valtaavat alaa. Suomeen on luotu hyvä markkinarako harjoittaa menestyksellistä liiketoimintaa varhaiskasvatuksen avulla, Anitta Pakanen sanoo.
Jarkko Lahtisen mukaan pienet yksityiset toimijat voivat pärjätä paikallisilla eduilla, esimerkiksi kielipainotuksella tai Steiner-pedagogiikan tyyppisillä vaihtoehdoilla.
– Suuret toimijat ovat osittain laajentuneet ostamalla pieniä toimijoita, Lahtinen kertoo.
Hän korostaa, ettei varhaiskasvatuksen laatua määrittele se, onko tuottaja yksityinen vai kunnallinen tai pieni vai suuri.
Suomen suurimman päiväkotiketjun Touhula Varhaiskasvatuksen liiketoimintajohtaja Sirpa Turves-Mankila sanoo, että yritys tavoittelee kasvua, mutta ei vastuullisuuden kustannuksella.
– Menemme laatu edellä. Emme pyri kilpailemaan kunnallisen päivähoidon kanssa vaan toimimaan sen kumppanina.
Turves-Mankilan mukaan Touhula Varhaiskasvatuksen voittoprosentti on maltillinen, muutaman prosentin luokkaa, koska "kasvu ei ole ilmaista". Investointeja on tehty paljon: tämän vuoden aikana avataan noin 20 uutta päiväkotia.
Palveluseteli tasoittaa hintaeroa
Turves-Mankila kertoo, että palvelusetelillä on ollut suuri merkitys Touhula Varhaiskasvatuksen kasvussa. Hänestä seteli on myönteinen asia, koska se mahdollistaa yksityisen päivähoidon perheen tulotasosta riippumatta.
– Olemme aina halunneet, että Touhula on päivähoitoa kaikille, ei vain hyvätuloisten perheiden lapsille.
Joissain kunnissa yksityinen ja kunnallinen päivähoito ovat käytännössä perheille samanhintaisia, joissain yksityinen maksaa enemmän.
Anitta Pakasen mukaan lasten eriarvoistumista on havaittavissa. Hän sanoo, että tilanne on monen varhaiskasvatusjohtajan mielestä hallinnassa, jos yksityistä päivähoitoa on 10–20 prosenttia kunnan palvelutarjonnasta.
– Jos mennään yli 30 prosentin, valvontaa on vaikea järjestää. Se voi johtaa toimintojen eriytymiseen ja pitkällä tähtäimellä luokkayhteiskunnan muodostumiseen.
Kolme suurta ketjua hallitsee
– Yksityisen päivähoidon markkinaa johtaa kolme isoa ketjua: Touhula Varhaiskasvatus, Suomen Tenava päiväkodit ja Pilke päiväkodit.
– Touhula Varhaiskasvatus on liikuntapainotteisilla Touhula- ja Aarresaari-päiväkodeillaan Suomen suurin. Yksiköitä on nyt yhteensä noin 80. Yritys arvioi, että sadan päiväkodin raja ylitetään viimeistään ensi vuoden alussa.
– Tenava-päiväkoteja on 25, Pilke-päiväkoteja 43.
– Touhula Varhaiskasvatuksen enemmistöomistaja on pohjoismainen sijoitusyhtiö EQT.
– Suomen Tenava päiväkodit omistaa norjalainen Norlandia Care Group.
– Pilke päiväkotien omistajia ovat Palvelurahasto I ja yksityishenkilöt.
