Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas esittää, että yksinyrittäjien kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä helpotetaan neljällä seutukunnalla: Itä-Lapissa, Kehys-Kainuussa, Tornionlaaksossa sekä Pielisen Karjalassa.
Yrittäjä saisi ensimmäisen vuoden pakolliset työnantajamaksut takaisin ja seuraavan vuoden aikana tuki puolittuisi. 15 kunnan alueella tukeen oikeutettuja on arviolta 3 000. "On mahdotonta arvioida, montako työntekijää todellisuudessa palkattaisiin", Sailas huomautti.
Sailas selvitti osaavan työvoiman saannin turvaamista väestöään menettävillä alueilla. Hän laati selvityksen alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen (kesk.) pyynnöstä, ja luovutti raportin Manniselle perjantaina.
Lähes koko toimenpidealueella on jo sosiaaliturvamaksukokeilu, joka laajenisi Pielisenkin alueelle. Pakolliset työnantajamaksut ovat noin 22 prosenttia työntekijän kokonaispalkkakustannuksista.
Tukijärjestelmä olisi voimassa vuosina 2007-2011. Kokonaiskustannukset ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuesta olisivat vuosittain noin miljoona euroa.
Muut toimet mukaan lukien esitykset tarkoittaisivat neljän miljoonan euron vuosittaista tukea kyseisille seutukunnille.
Nyt katsotaan, onko
kynnys maksuissa
Selvitysmies Sailas korosti, että mikään mullistava keino tämä ei ole, mutta nyt halutaan katsoa pitääkö paikkansa se usein kuultu väite, että korkeat työnantajamaksut ovat kynnys palkata se ensimmäinen työntekijä yritykseen.
Ruotsissa alkaa tänä vuonna vastaava kokeilu, mutta se ulottuu koko maahan. Ruotsissa kokeiluun on varattu tälle vuodelle 120 miljoonaa euroa.
Raportin vastaanottanut ministeri Hannes Manninen sanoi uskovansa, että tällainen tuki on omiaan edistämään työllisyyttä.
"Ei tähän kannata ladata liian suuria odotuksia, mutta uskon, että tästä saadaan arvokasta kokemusta yritystoiminnan elvyttämisestä", Manninenkin arvioi mittasuhteita läntisten naapurimaiden tukiin verrattuna.
Norjan mallissa, jossa tuki kohdistuu henkilöihin, vuosittaiset kustannukset ovat peräti 300 miljoonaa euroa. Ne koskevat noin 100 000 asukasta. Sailaksen raportissa esitetyillä tukialueilla asuu noin 90 000 ihmistä.
Kemijärvi odotti
henkilötukea
Esitykset menevät valmisteluun niin, että eduskunta pääsee käsittelemään lakia keväällä tai alkusyksystä.
Yksityiskohtaiseen tarkasteluun tulee, voiko palkattava työntekijä olla yrittäjän perheenjäsen. Myös viikottainen työaika täsmentyy. Sailaksen mielestä sen pitäisi olla ainakin 25 tuntia.
Kemijärven kaupunginjohtaja Timo E. Korva sanoi odottaneensa tukea henkilöverotuksen kautta, ja siinä mielessä raportti on pettymys. "Ei tänne muuttoa harkitseva ja työpaikkaa etsivä mieti sitä, millaista tukea yritys saa, vaan omaa tilipussiaan."
Alueiden omissa vahvuuksissa selvitysmies suosittelee voimakasta panostusta matkailun kehittämiseen Itä-Lapissa.
Kaupunginjohtaja Korvan mielestä teot puhuvat toista, kun henkilöjunaliikenne Kemijärvelle on loppumassa ja päätiellä kulkeminenkin hankaloituu nopeusrajoitusten vuoksi.
"Kemijärvelle on 80 kilometrin nopeusrajoitus, ja puolustusvoimat tikuttaa pitkin matkaa 60 kilometrin nopeusrajoituksia. Matkailijoiden saapuminen tehdään todella hankalaksi."
Toiveikkaammin esityksiin suhtautuu Kainuun maakuntajohtaja Hannu Leskinen.
"Toimenpidealueet on selkeästi määritelty, ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukeminen on meidän seudulla tärkeä asia. Yrityksiä suhteessa asukaslukuun on täällä paljon vähemmän kuin muualla."
Kunnallistalouden osalta raportissa edellytetään kunnilta ennakkoluulottomia, rohkeita ratkaisuja ja valtiolta vahvaa roolia kuntien tulopohjan turvaajana.
"Tämä periaate on tärkeä. Kainuussa on tehty rohkeita ratkaisuja, ja odotamme myös tätä valtion tulopohjan turvaamista."
Leskinen näki hyvänä ehdotuksena myös venäjän opiskelun korostamisen sekä väljemmät ehdot aikuiskoulutukseen.
"Nyt painopiste on yritysten tukemisessa. Helpotuksia pitäisi saada myös yksilöön kohdistuvaan verokohteluun. Mutta raporttiin voi olla tyytyväinen."