Yksinhuoltajan työnhaku kaatuu usein yksinhuoltajuuteen. Oulun Diakonissalaitoksen säätiön tutkimuksen mukaan yksinhuoltajaäidit kokevat työttömyytensä syyksi perhetilanteen.
Tutkimuksessa selvitettiin Oulun, Raahen ja Ylivieskan seutukuntien työhallinnon ja sosiaalitoimen yksinhuoltaja-asiakkaiden työllistymistilannetta. Yksinhuoltajat tarvitsisivat työllistymiseensä erityistä tukea, mitä ei tällä hetkellä ole tarjolla.
"Työvoimaviranomaisten pitäisi kuunnella asiakasta paremmin ja ottaa hänen elämäntilanteensa huomioon. Myös sosiaalipuolen ja työvoimatoimistojen yhteistyössä on parantamisen varaa", projektipäällikkö Ulla Kaipainen arvioi.
Lisäkoulutukseen hakeneelle yksinhuoltajaäidille on esimerkiksi ehdotettu, että pakkaa kimpsusi ja lapsesi ja lähde 500 kilometrin päähän koulutukseen. Tai on tarjottu vuorotyötä, jolloin lapset olisivat jääneet yövuorossa yksin. Kun äiti on kieltäytynyt työstä, hänelle on tullut turhia karensseja työttömyyskorvaukseen.
"Räikeiden esimerkkien lisäksi esille tuli hyviä kokemuksia, joissa on paneuduttu henkilön tilanteeseen. Ongelma ei ole virkailijoiden käyttäytymisestä tai asenteesta johtuva, vaan henkilöstöä on liian vähän. Toimintatavoissakin on parantamista", Kaipainen muistuttaa.
Joustavuus auttaa äitiä
Kaksivuotiaan Artun äiti Elina Sauvola on aktiivinen yksinhuoltaja. Hän opiskelee maatalousyrittäjäksi ja käy tällä hetkellä työharjoittelussa terapiatallilla.
"Työharjoittelupaikkani on joustava. Tiedän kyllä, että yksinhuoltajana olen yhtä luotettava kuin lapseni terveys. Pienemmille yrityksille se voi olla palkkaamisessa kynnyskysymys", Sauvola muistuttaa.
Kyselyn mukaan äitien työllistymistä estävät sopivien työpaikkojen löytyminen, lastenhoidon järjestämisen vaikeus sekä koululaisten yksinolo kotona. Sauvolalla on onneksi tiiviinä apuna kaksikin ystäväperhettä, vanhemmat ja lapsen isän vanhemmat.
"Itse olen voinut tehdä pitkän aikavälin ratkaisuja. Mielestäni avoimuus auttaa, kun tuo omat ajatuksensa julki, moneen asiaan löydetään ratkaisu."
Tutkimuksessa selvisikin, että työttömien äitien läheisiltä saatu tuki vaihtelee paljon. Osalla sosiaalinen verkosto on vahva ja osalla sitä ei ole juuri lainkaan.
Stressiä pätkätöistä
Toinen oululainen, juuri työttömäksi jäänyt yksinhuoltajaäiti murehtii jo nyt syksyllä koulunsa aloittavan pojan iltapäiviä ja loma-aikoja. "Se on kauhukuva ja stressin aihe. Tässä vaaditaan paljon omaa panostusta asioiden järjestelyssä."
Perheessä onkin pidetty pätkätöiden välissäkin samasta hoitopaikasta kiinni, eikä äiti ole edes hakenut vuorotyötä tarjoavia paikkoja. Sosiaalisessa turvaverkossa on silti aukkoja.
"Vanhempani ovat vielä työelämässä, joten he eivät voi auttaa esimerkiksi, jos lapset sairastuvat. Eikä lasten isänkään kanssa yhteistyö suju niin, että voisin hakea vaikka vuorotyötä. Se sulkee monia työpaikkoja pois."
Lähes puolet kyselyyn vastanneista äideistä kokee syrjäytyneensä työelämästä, vaikka äidit haluaisivatkin palata töihin.
"Helposti saattaisi antaa periksi ja jäädä kotiin. Minä en kuitenkaan ole antanut, päivä kerrallaan mennään."