Yksinelävien näkökulmaa halutaan vahvistaa poliittisessa päätöksenteossa. Tähän mennessä yksinelävien tarpeet ja ongelmat ovat jääneet jalkoihin, koska heitä ei ole tunnistettu yhteiskunnalliseksi ryhmäksi, joka tarvitsee edunvalvontaa. Kyse ei ole aivan pienestä ryhmästä: Suomessa noin miljoona ihmistä elää yksin.
Yksinelävät saivat oman valtakunnallinen järjestönsä Suomen yksinelävät ry:n viime syksynä, ja asia on alkanut kiinnostaa myös poliitikkoja. Esimerkiksi keskustanaiset ehdottivat keväällä, että seuraava hallitus ottaisi työlistalleen yksinelävien yhteiskunnalliseen asemaan paneutuvan politiikkaohjelman.
- Poliitikkojen on aika katsoa asioita myös yksinelävien näkökulmasta, keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko sanoo.
Saarikko korostaa, että vastakkainasettelua perheiden ja yksinelävien välille ei haluta.
Yksineläjien osuus kotitalouksista on yli kolmannes. Yleisintä yksin eläminen on 45-64-vuotiaiden ikäryhmässä.
Noin kolmasosa yksineläjistä on pienituloisia, jolloin tulot jäävät 1 100 euroon kuukaudessa. Toimeentulotuen saajista heitä on 70 prosenttia.